Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Kuin Tiiran lento taivaalla – Kuorevesi-Seuran kuva-arkisto on täynnä helmiä, joita on nyt punottu kuvasarjaksi, eikä työ ole vielä ohi

Tiira liitää taivaalla. Alla siintelee sininen vesi ja vihreä metsä. Mikä muu idylli voisikaan kuvata hienommin Kuorevettä? Olli Puttosen kuvaama Tiira on niiden 350 valokuvan joukossa, jotka Veijo Pietiläinen on vaimonsa Raunin kanssa koonnut kuvasarjaksi. Kaikkiaan Kuorevesi-Seuran arkistossa on yli tuhat valokuvaa. –Paljon on tehty työtä, mutta edelleen sitä riittää. Valokuvien lisäksi arkistossa on filmejä ja haastattelunauhoja, jotka pitäisi muuttaa digitaalisiksi, suunnittelevat Pietiläiset. Valokuvia on tipahdellut Kuorevesi-Seuran arkistoon vuosikymmenten saatossa. Vanhimmat otokset ovat 1800-luvun lopulta. Henkilökuvissa esiintyy kunkin ajan merkkihenkilöitä, mutta myös tavallisia tossunkuluttajia. Niin kuin leveästi hymyilevä maamies Aarne Roivainen myllykuormansa päällä. Kotiseutuhenki vahvistui Jos Kuorevesi olisi säilynyt itsenäisenä kuntana, se täyttäisi tänä keväänä 150 vuotta. Kunta liitettiin Jämsään vuosituhannen vaihteessa, mutta siitä kotiseutuhenki vain vahvistui. –Kuorevesi-Seurassakin on yli 300 jäsentä, kertoo Veijo Pietiläinen, joka on ollut yhdistyksen puheenjohtajana kymmenen vuotta. Kunnan itsenäisyyden päättyminen oli aikanaan monelle kova paikka. Pietiläisen mukaan surutyö on tehty ja tilanne on hyväksytty. Hyvääkin liitoksesta seurasi. –Saimmehan tänne esimerkiksi uuden koulun ja terveyskeskuksen liitoksen myötä. Maakunnan vaihtoa sen sijaan aristetaan yhä. Onhan Kuorevesi vanhastaan Längelmäkeä ja sitä kautta Pirkanmaata – murretta myöten. –Keski-Suomi on täällä aika vieras suunta. Taajama keskelle metsää Pietiläisen omat sukujuuret ovat Savossa. Hänen isänsä tuli Kuorevedelle Veljekset Karhumäki Oy:n palvelukseen, kuten teki moni muukin sotien kahden puolen. Lentokonetehtaan myötä Hallista kehkeytyi teollisuustaajama keskelle metsämaata. Vähitellen asutus ja palvelut keskittyivät Halliin, ja samalla Kavalan kylä eli entinen kirkonkylä taantui. Sinne jäi lopulta vain kirkko ja muutama talo. Toisaalta kuntakeskus oli hivuttautunut järven ylitse Suinulaan jo aiemmin. –Kuntakeskuksen siirtyminen paikasta toiseen on ollut yksi Kuoreveden erikoinen piirre. Kirkko ei ole täällä enää keskellä kylää, vaan aika lailla sivussa. Lisää sutinaa Halliin tuli vielä varuskunnan myötä 1970-luvun alkupuolella. –Varuskunta loppui 2013. Se oli iso menetys. Patria sen sijaan toimii edelleen Hallissa. Jos lentokoneteollisuus katoaisi, kylän raitti oli nykyistäkin hiljaisempi. Joululehteä odotetaan Kuorevesi-Seura on tätä nykyä entistä kuntaa yhdistävä sateenvarjo, joka pitää esillä kunnan historiaa ja kotiseutuhenkeä. –Seuralla on hyvät yhteydet myös Jämsän kaupunkiin. Kotiseutumuseo on ympäristön asukkaille tärkeä tukikohta. Tärkeä on myös jokavuotinen Kuoreveden Joulu. –Joululehden ilmestymistä odotetaan. Moni säästää sen lukemisen juhlavasti jouluaattoon, tietää Pietiläinen. Kuoreveden syntymäpäiviä vietetään pitkin merkkivuotta. –Näin mukaan pääsevät kesäasukkaatkin. Myös tammikuussa esitetty kuvakooste on tarkoitus näyttää jossain vaiheessa uudelleen. Immi Héllen ja Laukku-Leena Kaikkiaan entisen Kuoreveden alueella asuu noin 2000 ihmistä. Se tarkoittaa, että väkiluku on pudonnut liitosajan jälkeen noin kolmanneksella. Pietiläiset ovat itse paluumuuttajia. –Ilahduttavasti muitakin on, mutta muuttoliikkeen pääsuunta on enimmäkseen pois päin. Jos joku siis etsii rauhaa ja edullista taloa, kannattaa hänen suunnata Kuorevedelle. Kaikkein kuuluisin kuorevesiläinen kautta aikojen lienee runoilija Immi Hellén . Hyvänä kakkosena tulee varmasti Hallin Janne. Kolmannet kuuluisuudet ovat Karhumäen veljekset. Nykyasukkaista eniten julkisuutta on saanut Laukku-Leena, joka on puolentoista vuoden ajan asustanut taivasalla kylän pinnassa.