Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Taustaa: Valtuustossa vallitsi kohtalainen konsensus kesäkuussa, keväällä koulujen kohtalosta päätetään uudelleen – Tietoa on aiempaa enemmän tarjolla, lisääkö se tuskaa?

Juokslahden, Koskenpään ja Länkipohjan koulujen tulevaisuus alkaa hahmottua, kun sivistyslautakunta puntaroi asiaa kokouksessaan keskiviikkona. Kaupunginvaltuusto linjasi Jorma Potin (sd) laajaa kannatusta saaneesta esityksestä viime kesäkuussa , ettei kyseisiä kouluja lakkauteta, vaan että niiden toiminta jatkuu toistaiseksi ennallaan. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen selkein luvuin 37–4, 2 tyhjää. Samassa päätöksessä päätettiin myös kaupungin kokonaisvaltaisen organisaation ja toimintojen selvittämisestä siten, että saatavat säästöt ovat käytössä vuoden 2019 talousarvion laadinnassa, ja että selvitystyössä käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Kierros alkaa keskiviikkona Nyt saman asian käsittely alkaa sivistyslautakunnassa keskiviikkona, sen jälkeen asia tulee hallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläisen tekemässä esityksessä niin Juokslahden kuin Länkipohjan koulujen toiminta päättyisi 1. elokuuta 2021. Koskenpään koulun toiminta lakkauttaminen aloitettaisiin sitten, kun oppilasmäärä on alle 35. Härkösen raportissa, ja myös esityksessä, tuo oppilasmääräluku pitää sisällään niin esiopetuksen oppilaat kuin vuosiluokkien 1–6 oppilaat. Ennusteiden valossa luku painuu alle 35:n vuonna 2021. Varhaiskasvatuksen palvelut säilyisivät kylillä myös mahdollisten koulujen lakkauttamisten jälkeen, mutta esiopetus ei. Eskariin lähdettäisiin Juokslahdelta Jämsän keskusta-alueen päiväkoteihin, Länkipohjasta Halliin ja Koskenpäältä Koivulinnaan Jämsänkoskelle. Varhaiskasvatuksessa suurin ero Kilpeläisen esityksen keskeinen eroavuus Härkösen raporttiin on varhaiskasvatuksen palveluiden säilyminen kylillä lähipalveluna. Länkipohjan koulu saisi pari vuotta lisäaikaa. Härkösen ehdottamissa toimenpiteissä se lakkautettaisiin jo tämän vuoden elokuussa. Juokslahden koulun aikataulu on yhteneväinen, samoin näkemys Koskenpään koulun toiminnasta. Kouluverkkoselvityksessä arvioitiin koulujen lakkauttamisilla olevan 819 000 euron vuotuinen merkitys käyttötalouteen. Härkösen raportissa vuosittainen kokonaisvaikutus olisi noin miljoona euroa. Se pitää sisällään myös Härkösen ehdottamat varhaiskasvatuspalveluiden lakkauttamiset. Mikä on muuttunut kesäkuusta? Kesäkuinen valtuuston päätös on useissa taustakeskusteluissa linjattu "aikalisäksi". Tiedossa on ollut, että kouluverkko tulee uudelleen päätettäväksi. Päätöksenteon tueksi on nyt enemmän materiaalia kuin oli ennen viime kesäkuuta. Sen jälkeen on valmistunut Härkösen raportti, kuultu koulujen vanhempia ja huoltajia sekä henkilöstöä, teetetty laajempikin kuntalaiskysely. Lisäksi pidetään 27. maaliskuuta kuntalaisten kuulemistilaisuus. Mutta onko jokin keskeinen asia muuttunut sitten viime päätöksen? Ainakin se on muuttunut, että Jämsän verotulojen uumoillaan pienentyvän merkittävästikin siitä, mikä on ollut ennusteena talousarviossa. Eli säästöpaine saattaa jopa kasvaa. Kesäkuisen valtuuston päätöksen yhdeksi "hengeksi" on taustakeskusteluissa nostettu myös se, että on kaivattu päätöksenteon tueksi selkeää vaihtoehtoista mallia siitä, mistä voisi säästää koulujen säästämiseksi. Kaiken kaikkiaan asiasta vallitsi kohtalainen konsensus. Tällä hetkellä kyläkoulujen kohtalo jakaa valtuustoa melko paljon. Osa isoista ryhmistä on tässä asiassa hajallaan. Käsittely alkaa sivistyslautakunnasta keskiviikkona. Sivistyslautakunnan jäsenistä, jotka kuuluvat valtuustoon, koulujen toiminnan jatkamisen puolesta kesäkuussa äänestivät Matti Similä (kesk), Pekka Pasanen (sd), Eero Koskela (kd), Mikko Laitinen (sd), Sirpa Peltonen (vas), Timo Salokorpi (lnj) ja varajäsen Jyrki Niittymaa (ps). Sivistyslautakunnan jäsenistä valtaosa on valtuutettuja, Saara Peutere-Heikka (vihr) ja Tiina Altti (sd) eivät ole valtuutettuja. Kaupunginhallituksen esityksen puolesta sivistyslautakunnan jäsenistä äänesti kesäkuussa Lotta Ahola (kok). Kaupunginhallituksen esityksessä koulujen lakkauttamisprosessi olisi aloitettu, ja kouluverkkoa olisi sopeutettu 1. elokuuta 2021 alkaen.