Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Hannu Teider: Nyt nostetaan jokilaaksolainen urheilu takaisin sille paikalle, mihin se kuuluu

Kyösti Lehtonen, Veikko Hakulinen, Tapio Mäkelä, Väinö Huhtala, Anne Vuorio, Jouko Kuha, Seppo Nikkari, Ritva Lampinen, Olavi Salonen, Petteri Silván, Merja Rantanen, Tapani Ilkka, Aulis Sihvo, Pentti Kokkonen, Jorma Kortelainen, Urpo Korhonen, Vesa Kytönen, Sole Nieminen ja Arto Riukulehto. Edellä on mainittu pitkä lista nimiä, joita yhdistää vähintään kaksi asiaa: Jämsänjokilaakso ja urheilu. Lista voi näyttää pitkältä, mutta todellisuudessa se on lyhyt, eikä suinkaan kaiken kattava. Se on kuitenkin täynnä moninkertaisia arvokilpailumitalisteja, urheiluvaikuttajia tai muuten urheiluun intohimoisesti suhtautuvia henkilöitä. Listalla olevista nimistä tiettävästi ainoastaan yhdestä, Veikko Hakulisesta , on kirjoitettu elämäkerta. Muiden tarinoita voi löytyä rippusina sieltä täältä, mutta esimerkiksi Jämsän historiakirjasta urheilu puuttuu liki kokonaan. Jämsän kymmenien urheiluseurojen historiikeistä löytyy jotain tietoa, mutta kaikki on kovin hajanaista. –Jämsänjokilaaksossa on uskomaton urheilumenneisyys ja -menestys, mutta sitä ei ole hyödynnetty mitenkään, paikallista urheiluhistoriakirjaa työstävä Hannu Teider sanoo. Teider on ottanut Eino Laurilan kanssa ison haasteen vastaan. He aikovat kerätä Jämsän urheilutarinat yhteen ja saattaa ne kaikkien käsille. –Tavoite on tehdä muutakin kuin paperia, Teider kiteyttää. "Olen täysillä mukana" Jämsän Tervasmäessä syntynyt ja samoilla painimolskeilla olympiavoittaja Kyösti Lehtosen kanssa paininut Eino Laurila jutteli kerran Himosvaikuttaja Juhani Ojalan kanssa siitä, ettei seudun historiikeistä löydy urheilua. Laurila oli tutustunut Hannu Teideriin vuosien saatossa, kun Teider oli kirjoittanut paljon hänen pojastaan, lentopalloilija Petteri Laurilasta . Teiderinkin siteet Jämsään ovat vahvat: hän kävi koulut täällä ja edusti Kaipolan Virettä yleisurheilussa. –Eino soitti minulle viime vuoden lopulla ja kysyi, lähdenkö projektiin. Soittelin ja kyselin eri puolilta, onko tällaista hanketta täällä jo menossa. Ei ollut ja sain vastauksen, että ajatus on upea. Pitkän uran journalistina tehnyt Teider mietti viikon ja lupautui vetämään projektia maaliin. –Olen kirjoittanut monta kirjaa, mutta tämä on ensimmäinen, joka rahoituksesta en vielä tiedä mitään, mutta uskon asiaan ja olen tässä täysillä mukana. Ei pönötystä vaan tarinoita Miehet eivät suunnittele mitään jämsäläisen urheilun pönötyshistoriaa. He lupaavat, että kirjassa lähdetään urheilijapohjalta ja aivan ruohonjuuritasolta. Esimerkiksi eri kylien urheiluseurat ovat olleet seudun elinvoimaa ylläpitäviä rattaita. –Haluan tähän tavallisen kansalaisen muistoja ja kuvia. Tarinoita esimerkiksi siitä, kun on kohdannut urheilulegendan juoksulenkillä. Vuosikymmeniä sitten seudun urheilumenestyjät olivat miesten mukaan päivän polttavia puheenaiheita. Arvokilpailumenestyjiä näkyi kaupungin kaduilla harjoittelemassa, joskus viettämässä aikaa ihan muuten vain. Kun Köpi Lehtonen voitti Melbournessa olympiakultaa vuonna 1956, hänen veljenpoikaansa heitettiin ilmaan voiton kunniaksi. Torilla on juhlittu urheilumenestyjiä, ja juuri näitä muistoja kirjaan halutaan tallentaa tavallisten kansalaisten kertomana. Yhtyneiden paperitehtaiden ja Juuso Waldenin vaikutus on ollut myös suuri. Moni muistaa Kaipolan juoksutallin ja yhtyneiden luoman urheiluihmeen Jämsään. –Urheilumenestys on ollut täällä todella monipuolista. Tuloskirjat ovat aivan erikseen. Nyt on tarkoitus tuoda jokilaakson urheilubrändi esille. Brändi, jota ei ole koskaan hyödynnetty. Nostetaan urheilu takaisin sille paikalle, mihin se kuuluu, Teider suunnittelee. Urheilua Teider ja Laurila kuvailevat yhdistäväksi tekijäksi samoin kuin piristäväksi asiaksi. Urheilusankaruus, esikuvat ja menestys olivat joskus enemmän läsnä jämsäläisten arjessa. Urheilusta jokaisella on mielipide, ja urheiluun liittyy elämän eri osa-alueet voitoista häviöihin. Ennen starttia kaikki on mahdollista. Teider toteaa, että nyt on myös viimeisiä hetkiä saada muistoja talteen. Vaikka moni urheilun päätähti on jo kuollut, heidän saavutuksia ei ole unohdettu. –Historia katoaa, ellei tarinoita kerrota eteenpäin. Jämsänjokilaakson urheiluhistoriasta kertova teos on vasta alkutekijöissä, mutta olympiavuonna 2020 sen on tarkoitus olla valmis. Teider ja Laurila toivovat, että heihin otetaan yhteyttä ja kerrotaan muistoja. Kuvia paikkatietoinen kaivataan myös tulevaan kirjaan. Kirjassa on tarkoitus keskittyä sodan jälkeiseen aikaan, historiaa unohtamatta. Olivatko Koskenpään hiihtokilpailut vuonna 1898 ensimmäinen urheilutapahtuma Jämsässä?