Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Eurovaalikone Podcast Kaupallinen yhteistyö

Jämsän lastensuojelun tilanteen korjaaminen kestää vielä vuosia: edelleen yhtä työntekijää kohden on yli 20 asiakasta enemmän kuin suositellaan – Tällä hetkellä vireillä yksi kantelu

Jämsän kaupungin lastensuojelun tilanne on parantunut, mutta hyväksi sitä ei voi sanoa. Vielä tälläkin hetkellä yhtä työntekijää kohden on 52 asiakasta, ja kaiken kaikkiaan Jämsällä on lastensuojelun asiakkaina yhteensä 156 lasta. Esimerkiksi sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian suosituksen mukaan yhtä vastuullista sosiaalityöntekijää kohden saisi olla 30 lasta. Ongelmat Jämsän lastensuojelussa alkoivat kasaantua keväällä 2017, ja pahimmillaan kaupungilla oli töissä yksi virkavastuulla työskentelevä sosiaalityöntekijä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto langetti kaupungille uhkasakot, jonka jälkeen Jämsä korjasi tilannetta muun muassa korottamalla sosiaalityöntekijöiden palkkoja, jotta kaikki kuusi virkaa saataisiin täyteen. Tammikuussa 2018 Jämsän Seutu kertoi, että virat ovat täynnä, ja tulipaloa voidaan alkaa sammuttaa. Aluehallintovirastosta kerrotaan, että tällä hetkellä Jämsän kaupunki ei ole valvonnassa eikä epäkohtailmoituksia ole enää tullut työntekijämääristä. Kaupungin tilaa on seurattu syksyn 2017 jälkeen pitämällä yhteyttä sekä seurantakäynnillä. Seitsemän kantelua, joista yksi vielä vireillä Vuodesta 2017 alkuvuoteen 2019 Jämsän lastensuojelusta on kanneltu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon yhteensä seitsemän kertaa. Näistä kuudessa on esitetty tyytymättömyys palvelun laatuun ja sisältöön. Kolme kanteluista tehtiin vuonna 2017, kolme vuonna 2018 ja yksi, edelleen vireillä oleva on alkuvuodelta. Tänä vuonna tehty kantelu koskee menettelyä lastensuojelussa. Aluehallintoviraston ylitarkastaja Lea Liukku kertoo, että kahden vuoden takaisissa kanteluissa kaksi asiaa siirrettiin muistutuksena kuntaan käsiteltäväksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 23 a §:n perusteella. Yhteen kanteluista annettiin kirjevastaus. Viime vuoden kanteluista jokainen siirrettiin muistutuksena kuntaan edellä mainitun lainkohdan perusteella. Tilanne ei oikene hetkessä Jämsän johtava sosiaalityöntekijä Minna Laurila-Paasonen kertoo, että kriisiajan työtä perataan edelleen. Vaikka korjausliikkeitä on tehty, tilanne ei oikene hetkessä. –Tässä menee vielä jokunen vuosi, että tilanne korjataan. Uusilla sosiaalityöntekijöillä menee aikaa perehtyä aikaisempiin asiakkaisiin, sillä uusiakin tulee. Laurila-Paasonen sanoo, että kriisin aikana hoidettiin sen hetkisiä akuutteja asioita eikä pystytty keskityttämään suunnitelmalliseen työskentelyyn. –Kun suunnitelmallisuus puuttuu, ovat asiakkaiden tilanteet päässeet monimutkaistumaan ja asioiden työstäminen vie enemmän aikaa. Asiakasmäärissä ei ole Laurila-Paasosen mukaan tapahtunut isoja muutoksia, vaikka tilastojen valossa näin voisi tulkita olevan. Esimerkiksi keväällä 2017 lastensuojelussa oli 260 asiakasta. Miksi heitä on nyt vain 156? –Vuonna 2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki määrittelee hyvin pitkälle samat tukimuodot kuin mitä avohuollossa on. Aiemmin osa asiakkaista on ollut avohuollon puolella, mutta nyt he pärjäävät sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla, eli he ovat sosiaalihuollon asiakkaita. Eli nyt tilastot näyttävät paremmilta, kun asiakkaita on siirretty avohuollon puolelta sosiaalihuoltoon, vaikka varsinainen asiakasmäärä ei ole muuttunut. Huostassa 37 lasta ja nuorta Jämsän lapsiperheiden sosiaalityössä työntekijät on jaettu kolmeen eri tiimiin: lastensuojeluun, perhetyöhön sekä sosiaalihuoltoon ja arviointiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lastensuojelun 156 asiakkaan asioita hoitaa kolmen työntekijän ryhmä, joka keskittyy avo-, sijais- ja jälkihuoltoon. Lastensuojelun asiakkaista 75 on avohuollon puolella, huostaanotettuja lapsia ja nuoria on yhteensä 37 henkilöä ja jälkihuollossa heitä on 44 henkilöä. Jälkihuollon asiakkuus kestää kolme vuotta ja päättyy viimeistään, kun asiakas täyttää 21 vuotta. Vuoden 2018 aikana yhden lapsen huostaanotto purettiin. Lukuina katsottuna noin 40 prosenttia huostaanotetuista, eli 16 henkilöä, on sijoitettu laitokseen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tuoreimmalla esityslistalla mainitaan, että perhesijoituksissa on mahdollista päästä 65 prosentin osuuteen, mutta tämä vaatii Laurila-Paasosen mukaan esimerkiksi sitä, että laitoksessa oleva nuori voidaan siirtää perhehoitoon tai vastaavasti huostaanotettu nuori voidaan suoraan sijoittaa perheeseen. –Laitoksesta ei usein siirretä perhehoitoon. Tarkoituksena on, että joko lapsi kotiutetaan tai hän muuttaa omaan asuntoon ja tukitoimia jatketaan siellä. Sen sijaan tilanteita voi tulla niin päin, että perhehoidossa oleva nuori oireilee siten, että hänet on sijoitettava laitokseen. Sijoituspaikka voi olla missä päin Suomea tahansa Huostassa olevia jämsäläislapsia ja -nuoria voi olla sijoitettuna eri puolilla Suomea. Laurila-Paasosen mukaan sijoituspaikka valitaan lapsen tarpeen mukaan. Eri laitokset ovat profiloituneet erityyppisesti, joten päihdeongelmainen nuori voidaan sijoittaa eri paikkaan kuin esimerkiksi aggressiivinen nuori. –Toki me yritämme saada kaikki mahdollisimman lähelle, että kotiin kulkeminen olisi helpointa. Laurila-Paasonen sanoo, että jokaisen lapsen ja nuoren tilannetta tarkastellaan 1–2 kertaa vuodessa ja arvioidaan, voidaanko huostaanotto purkaa. Nuoria myös tavataan, mutta ei aina fyysisesti. –Sosiaalityöntekijä voi soittaa tai lapsen lomaillessa Jämsässä, voidaan tapaaminen sopia tänne. Miten valvotaan, ettei perhe- tai laitospaikoissa ole ongelmia, jos paikalle ei mennä fyysisesti? –Sijoituspaikkoja valvoo Valvira ja aluehallintovirasto, mutta myös kunnalla, jossa sijaishuoltopiste sijaitsee, on valvontavelvollisuus. Joskus saattaa tulla valituksia, mutta sitten me katsomme tilanteen ja lähdemme selvittämään, miten asia on vaikuttanut lapseen ja nuoreen. Laitoksessa voi olla lapsia monesta eri kunnasta, joten tiedot epäkohdista kulkeutuvat myös muiden kuntien viranomaisten kautta Jämsään. Mitkä ovat yleisimmät syyt, jotka johtavat huostaanottoon? –Perheiden vanhemmilla voi olla uupumusta ja päihde- tai mielenterveysongelmaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että nuorilla on enemmän psyykkisiä ongelmia sekä päihdeongelmia. Ei näitä ole helppo yksilöidä, kun tilanteet ovat usein monisyisiä. Usein laitokseen sijoitetaan vanhempia lapsia ja nuoria, kun taas perheissä huolletaan nuorimpia. Laurila-Paasosen mukaan ensisijaisesti asiakkaalle yritetään löytää paikka perheestä, mutta esimerkiksi päihdeongelmaiselle se ei ole paras paikka. Sijaisperheistä on myös pulaa valtakunnallisesti katsottuna. Laitospaikkojen vuorokausikustannukset vaihtelevat 200–400 euron välillä. Perhehoitajan palkkio on noin 800 euroa kuukaudessa ja kulukorvaus on pienimmillään 420 euroa. Kahden lapsen sijoittaminen perhehoitoon laitoshoidosta säästäisi kaupungin rahoja vuositasolla noin 150 000 euroa. Päivitetty 20. helmikuuta kello 11.58: Juttua päivitetty muun muassa lisäämällä aluehallintovirastoon tehtyjen kanteluiden määrät ja tieto, ettei Jämsän kaupunki ole enää valvonnassa. Otsikkoa on myös muutettu.