Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Pihlajalinna paransi tulostaan vertailukaudelta, mutta osinko kutistui

Terveysyhtiö Pihlajalinnan liikevaihto kohosi viime vuoden loka-joulukuussa 127,0 miljoonaan euroon edellisvuoden vastaavan ajanjakson 107,9 miljoonasta eurosta. Factsetin keräämässä konsensusennusteessa liikevaihdon ennakoitiin nousevan 125,3 miljoonaan euroon loka-joulukuussa. Pihlajalinnan oikaistu liikevoitto neljännellä vuosineljänneksellä oli 6,5 miljoonaa euroa, kun se vertailukaudella oli 4,9 miljoonaa euroa. Analyytikot odottavat neljännen vuosineljänneksen oikaistun liikevoiton olevan kuusi miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,12 euroa, samoin kuin vertailujaksolla jolloin osakekohtainen tulos oli 0,12 euroa. Analyytikot odottivat osakekohtaisen tuloksen olevan 0,17 euroa. Pihlajalinnan hallitus esittää, että vuodelta 2018 jaetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta. Yhtiöltä odotettiin ennusteessa 0,09 euron osinkoa osaketta kohden vuodelta 2018. Vuodelta 2017 yhtiö jakoi osinkoa 0,15 euroa osaketta kohden. Pihlajalinnan näkymissä vuoden 2019 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuodesta 2018. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan paranevan selvästi vuodesta 2018. –Katsausvuosi 2018 oli kokonaisuudessaan liiketoiminnan kehittämisen vuosi. Muutimme organisaatiorakennettamme, laajennuimme maantieteellisesti, rakensimme uusia palveluita ja panostimme vahvemman brändin luomiseen sekä digitaalisiin palveluihin. Rakentaminen söi kannattavuuttamme, mutta vuotta 2019 ajatellen olemme nyt hyvissä asemissa. Suurimmat muutokset on toistaiseksi tehty, ja nyt keskitymme jatkamaan kannattavuuden parantamista, toimitusjohtaja Joni Aaltonen sanoo tilinpäätöstiedotteessa Pihlajalinna on kiinnostunut Aaltosen mukaan laajemmista palvelukokonaisuuksista, joilla kyetään paremmin tuottamaan hyötyä yhteiskunnalle. –Viime aikoina julkisuudessa esiintynyt keskustelu vanhusten hoivan heikosta tasosta heijastaa tilanteen vakavuutta ja tilanteen korjaaminen edellyttää julkisen sektorin ja yksityisten yritysten tiivistä yhteistyötä. Kysymys ei ole siitä, millä hinnalla hoitovuorokausi pystytään tuottamaan, vaan haaste on laajempi. Palveluketjua tulee tarkastella kokonaisuutena ja huolehtia siitä, että jokainen asiakas on kuntonsa edellyttämässä hoitopaikassa. Kokonaisulkoistus mahdollistaa tämän kattavammalla palvelutarjonnalla, jolloin hoitopaikka valitaan tarkoituksenmukaisesti.