Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Eurovaalikone Podcast Kaupallinen yhteistyö Tulospalvelu

Laskettelun kantamuoto on rinteessä harvinaisuus – Telemark koukuttaa harrastajien mukaan kokeilijansa monipuolisuudellaan ja haastavuudellaan: "Meillä on sellainen sanonta, että jos se on helppoa, se on alppihiihtoa"

Aurinko paistaa Länsi-Himoksen rinteiden takaa lempeästi. Lumi pöllyää Heidi Collanderin telemark-käännöksen seurauksena, ja hiutaleet leijuvat kimallellen takaisin rinteen pintaan. Ystäväporukan kanssa Himoksen rinteitä jokatalviseen tyyliin valloittava Collander kertoo telemarkin koukuttavan haastavuudellaan ja monipuolisuudellaan. Ensimmäisen kerran nainen vaihtoi alppihiihtosukset telluihin 1990-luvulla. –Vuosia mahtuu paljon väliin, mutta laskukertoja ei niinkään. Telemark on alppihiihtoa astetta haastavampaa ja jollain tapaa alkukantaisempaa. Telluilla laskeminen on vapaampaa, Collander kertoo. Telemark-hiihto on laskettelun kantamuoto, mutta siitä huolimatta se on hiihtokeskusten rinteillä marginaalilaji. Murtsikka antaa telemarkille hyvät pohjat Telemarkin hiihdonopettaja Mikko Skyttä kertoo lajin tekniikan eroavan alppihiihdosta erityisesti siinä, että hiihtäjän kantapää on vapaa nousemaan suksesta. Se mahdollistaa käännöksessä laskeutumisen tasapainoiseen, joustavaan ja matalaan asentoon. –Telemark on erittäin monipuolinen laji. Se mahdollistaa hiihtämisen, nousemisen, laskemisen, käännökset ja hyppäämisen. Siinä voi kilpailla monipuolisesti tai sitä voi harrastaa sellaisenaan, Skyttä kertoo. Lajin harjoittelu vaatii toistoja, mutta alkuun pääsee nopeasti. Mielenkiinto pysyy yllä, sillä tekniikkaa voi hioa loputtomasti. –Alppihiihto ja telemark täydentävät toisiaan. Usein tellu-harrastajat laskevat vaihtelun vuoksi myös alppisuksilla. Itselläni into lajia kohtaan ei ole laantunut yhtään vuosien saatossa – päinvastoin, mies toteaa. Alppihiihdosta ja muista lumilajeista on tietysti hyötyä, mutta telemarkin voi aloittaa nollastakin. –Myös murtomaahiihto antaa telemarkille hyvät pohjat. Laji on helpompi aloittaa, jos on jostain muusta lumilajista kokemusta. Silloin ympäristö on jo tuttu ja voi keskittyä tekniikan treenaamiseen, Skyttä summaa. Kuin tanssia lumessa Himos-Yhtiöiden toimitusjohtaja Elsi Ojala pysähtyy puna poskillaan Collanderin ja Skytän viereen Mökö-rinteen puoliväliin. Telemark ei vaadi rinneprofiililta liikoja, sillä loivemmassakin rinteessä lajista saa paljon iloa irti. –Olen tästä porukasta se tuorein telluilija. Aloitin lajin, kun kyllästyin laskemaan perherinnettä puikkasuksilla päivästä toiseen poikani ollessa pieni. Laji vaatii tasapainoa, mutta palkitsee haastavuudellaan, Ojala kertoo. Telemarkissa saa jalat hapoille. Laji voi olla fyysisesti raskas, mutta fyysisyys on paljon kiinni laskijasta itsestään. Hiihto on kaunista katsottavaa – kuin tanssia lumessa. –Meillä on sellainen sanonta, että jos se on helppoa, se on alppihiihtoa. Kiinnostus lajia kohtaan herää pelkästään katsomalla, sillä se on kepeää ja vapaata, Turusta ystävätapaamiseen tullut Milla Välikangas kertoo. Koska kyse on marginaalilajista, vallitsee harrastajien kesken hyvä yhteishenki. –Laji yhdistää. Meillä on vähän samanlainen kulttuuri kuin vaikka moottoripyöräilijöillä – aina moikataan, kun nähdään, vaikkei tunnettaisikaan, Karoliina Tuokkola-Liljavirta toteaa. Tellu Tellervot kokoaa naisharrastajat yhteen Rinteiden alapäässä vastaan tulee pirteä naisjoukko telluilla edeten. He kuuluvat Tellu Tellervoihin, Telemarkista innostuneille naisille tarkoitettuun lasketteluseuraan. Seuran puheenjohtaja Eve Haapanen kertoo Himoksen olevan Tellu Tellervoille yksi vakiintuneista kohtaamispaikoista. –Täällä on hyvät rinneprofiilit telemarkia ajatellen. Tällä kertaa mukana on 12 naista, mutta yhteensä seurassa on jäseniä noin 150, Haapanen kertoo. Naisten mielestä parasta lajissa on yhteisöllisyys ja se, ettei koskaan ole valmis. –Tämä on tarpeeksi haasteellinen laji. Telemark on esteettistä, mutta myös rankkaa laskijasta riippuen. Ei tätä turhaan kutsuta laskettelun fitness-lajiksi, Haapanen naurahtaa. Käännös suoritetaan pudottautumalla kevennyksestä jouhevasti telemark-asentoon siirtäen ulkojalkaa eteen – toisinaan myös sisäjalkaa taaksepäin. Tässä asennossa paino jakautuu molemmille jaloille siten, että käännöksen alussa painotetaan hieman enemmän etujalkaa ja käännöksen lopussa takajalkaa. Kun sukset on kantattu sisäkaarteen puoleiselle reunalleen, käännös leikkaa itsestään rinteeseen. Käännöksessä vyötärö kiertyy siten, että hartialinja on koko ajan kohtisuorassa alarinteen suuntaan. Laskijan lantio nojaa kantatessa sisäänpäin. Kädet ovat rennosti vartalon etupuolella. Tekniikka ei tarvitse sauvoja, mutta laskijat käyttävät usein kahta sauvaa tai yhtä pitkää keppiä. Käännösten välillä tehtävä telemark-vaihto on yhtäjaksoinen, pehmeä liikesarja, jossa takajalka viedään eteen seuraavan käännöksen etujalaksi. Vaihdossa tapahtuva jalkojen vienti eteen tai taakse aiheuttaa ylös-alasliikkeen, joka antaa laskuun luonnollisen rytmin. Näin uusi käännös alkaa lähes itsestään. Jatkuvuus ja pehmeys myös tekevät laskusta kaunista katseltavaa.