Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Eläkeläisjumpassa treenataan kuminauhalla voimaa arkeen – Hyvässä porukassa kenenkään ei tarvitse riuhtoa ja "laiskankin tulee joka viikko lähdettyä"

Paula Mäkinen ei omien sanojensa mukaan ole koskaan ollut suuri liikuntaihminen. Aikoinaan kun lapset olivat pieniä, perhe kävi yhdessä laskettelemassa, mutta muutoin liikuntapiirakka on täyttynyt lähinnä hyötyliikunnasta. Nyt Mäkinen kuitenkin seisoo Vitikkalan koulun kirkasvaloisessa liikuntasalissa jumppamatto ja -kuminauha kainalossaan. Hyötyliikunnan lisäksi Mäkinen käy kerran viikossa kehonhuoltotunnilla ja kerran viikossa eläkeläisten jumpassa. Tällä kertaa hän on tullut jumppaamaan. –Meillä on niin hyvä porukka koossa. Kun on säännöllinen ryhmä, laiskankin tulee joka viikko lähdettyä, Mäkinen naurahtaa. Hiljalleen saliin virtaa lisää jumppaajia. Yhdellä on takanaan onnistunut Rukan reissu, joku on kuulemma lähtenyt Espanjaan ja ehditään yhdessä puida vielä hiihdon MM-kisojen heikkoa mitalisaldoakin. Kun kello iskee tasan neljä, Rauno Kotkajuuri lyö kätensä yhteen. Puheen sorina vaimenee ja jumppa alkaa. Ei veteraaniurheilijoille vaan kaikille Tavalliset arjenkin askareen, kuten kauppakassien kantaminen, portaissa kulkeminen ja tuolilta seisomaan nouseminen, vaativat lihasvoimaa. Ikääntyessä lihasvoima alkaa kuitenkin vähentyä, erityisesti 50–60-ikävuoden jälkeen . Myös kestävyyskunto ja liikkuvuus alkavat iän myötä heiketä. Liikunnalla solujen vanhenemista on kuitenkin mahdollista hidastaa. Näiden liikuntaharrastuksen hyötyjen vuoksi Kotkajuuri ehdotti viisi vuotta sitten, että Eläkeliitto voisi järjestää Jämsässä eläkeläisjumppaa. –Tavoitteeni on, että jumppa tukisi arjessa toimimista. Tämä jumppa ei ole veteraaniurheilijoille, vaan kuka vain voi osallistua. Jokainen saa tehdä liikkeet oman kuntonsa mukaan. Jumpan rakenteen ja sisällön Kotkajuuri on suunnitellut huolella. Mukana on tarkka valikoima erilaisia, muun muassa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja tasapainoa kehittäviä, liikkeitä. –Monella on ollut olkapäävaivoja, joten rakensin meille käsien ja hartianseudun lihaskuntoa harjoittavan kuminauhaharjoituksen. Se on meillä sellainen erikoisuus. Jumppatunnin ohjelman tarkkuudesta huomaa, että Kotkajuurella on pitkä kokemus urheilun ja valmentamisen parista. Viime vuonna Kotkajuuri vastaanottikin Keski-Suomen Urheilugaalassa Elämänura-palkinnon pitkään jatkuneesta seuratyöstään . "Ei tarvitse riuhtoa" –Horjua saa, mutta kaatua ei. Horjuminen on vain treeniä, Kotkajuuri ohjeistaa Vitikkalan salissa tasapainoharjoituksen aikana. Ympäri salia levittäytyneillä jumppaajilla on kasvoillaan keskittyneitä ilmeitä. Päkiähyppelyiden jälkeen käydään lattialle selinmakuulle ja kehitetään keskivartalon lihaskuntoa. Nostetaan jalkoja hitaasti ylös ja lasketaan rauhallisesti alas. Lopulta esiin kaivetaan kuminauhat. –Otetaan ryhdikäs asento. Tärkeää on, ettei anneta selän pyöristyä. Nyt sitten kumarretaan suoralla selällä jokainen sen verran, kun särkee, Kotkajuuri ohjaa. Tunnin monipuolisuus on monen eläkeläisjumppaajan mielestä treenin suola. Näin on myös nuorempana aktiivisesti hiihtoa ja ampumahiihtoa harrastaneen Klaus Tiiton mielestä. –Jumppa on hyvä harjoitus. Vaikka treeni on todella monipuolinen, täällä ei tarvitse riuhtoa. Eikä tätä tulisi kotona tehtyä. Rentouttavien sormien, käsien ja olkapäiden ravistelun jälkeen jumppa saadaan päätökseensä. –Eikö ollutkin tehokas? Paula Mäkinen kysyy rullatessaan jumppamattoaan kasaan. Kasvot ovat yhtä hymyä. Hiljalleen jumppaajat alkavat tehdä lähtöä. Hieman ehditään vielä yhdessä ihmetellä sitä, miksi limsapullojen korkit on kierretty kiinni niin tiukkaan, ettei niitä tahdo saada auki. Jo kerran viikossa kuntosalilla tehty voimaharjoittelu on hyödyksi yli 65-vuotiaiden terveydelle ja parantaa arjen toiminnoista selviämistä, kertoo tuore suomalaistutkimus . Voimaharjoittelusta hyötyvät erityisesti ne ikäihmiset, joiden verenpaine-, kolesteroli-, glukoosi- ja tulehdusarvot ovat korkealla. Voimaharjoittelun myötä tutkimushenkilöiden veriarvot, lihasvoima ja henkinen hyvinvointi paranevat. Tutkimukseen osallistui yhteensä 106 65–75-vuotiasta miestä ja naista. He harjoittelivat kuntosalilla valvotuissa olosuhteissa 1–3 kertaa viikossa. Harjoittelu sisälsi liikkeitä koko kehon lihaksille.