Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Eurovaalikone Podcast Kaupallinen yhteistyö

Miksi seurakunnalliset vaalit eivät kiinnosta? – Passivoituminen on aito ongelma

Jämsän seurakunta sai sunnuntaina uuden kirkkoherran. Vt. kirkkoherra Harri Niemelä voitti vaalin, onnittelut uudelle kirkkoherralle valinnasta. Se, mikä herättää kysymyksiä, on äänestysprosentti. Se oli vain 8,27 prosenttia, ja nyt sentään oli kyseessä henkilövaali, jonka luulisi kiinnostavan. Tarkoittaako tämä sitä, että noin 92 prosentille äänioikeutetuista seurakuntalaisista ei ole mitään merkitystä sillä, kuka on uusi kirkkoherra, seurakunnan korkein viranhaltija? Paljon parempaan äänestysprosenttiin ei ylletty syksyn seurakuntavaaleissa. Niissä vaaleissa valittiin päättäjät seuraavalle 4-vuotiskaudelle. Äänestysprosentti oli 16,6 prosenttia. Eli 13047:stä äänioikeutetusta 2160 käytti äänestysoikeuttaan. Onko noin 83 prosentille äänioikeutetuista se ja sama, ketkä käyttävät seurakunnassa päätösvaltaa? Vaikka Jämsän seurakunnan äänestysprosentti oli hieman valtakunnan tasoa (14,4 prosenttia) korkeampi, se on yhä matala. Seurakunnallisessa päätöksenteossa otetaan kantaa ihan yhtä isoihin asioihin kuin kunnallispolitiikassa, mittakaava vain on hieman pienempi. Siksi, ja yleisen äänioikeuden käyttämisen -periaatteen mukaisesti, olisi suotavaa, että äänestysprosentit olisivat huomattavasti korkeammat. Se, että seurakunnallisissa vaaleissa ovat äänestysprosentit noinkin matalat, on ilmiönä huolestuttava. Kirkko kamppailee paitsi jäsenkatoa, myös jäsenistön passivoitumista vastaan. Äänestysprosentit kertovat siitä karua kieltä.