Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Toimittaja testaa hyvinvointianalyysin: Jo yksi alkoholiannos romutti yöunet, tv:n katselu ei rentoutakaan ja työpäivän aikanakin voi palautua

Vaikka kehomme lähettää meille signaaleja jaksamisestamme, palautumisesta ja yöunien laadusta, emme aina osaa tai halua kuunnella niitä, vaan suoritamme arkea täydellä höyryllä. Joskus itseään on helpompi ymmärtää, kun totuuden näkee paperilla. Miten keho reagoi ajoittain hektisiin työpäiviin, päivittäisiin ajomatkoihin, pää kolmantena jalkana treeneihin syöksymiseen ja hieman lyhyeksi jääneisiin yöuniin? Entä miten alkoholi vaikuttaa unenlaatuun? Päätin ottaa siitä selvää Firstbeat-hyvinvointianalyysin avulla. Mitä tarkemmin päiväkohtaiset tekemisensä merkitsee, sitä helpompi tuloksia on tulkita On sunnuntaiaamu ja minulla on vapaapäivä. Kömmin sängystä ylös yhdeksän aikaan ja kaivan postissa saamani paketin esiin. Sieltä löytyy analyysissä käytettävä mittauslaitteisto, johon kuuluu kaksi toisiinsa linkittyvää elektrodia. Kiinnitän elektrodeihin vaihdettavat liimapintaiset mittauslätkät, ja asetan toisen oikealle puolelle rintakehää solisluun alle ja toisen vasempaan kylkeen. Laitteessa alkaa vilkkua vihreä valo, mittaus on alkanut. –Mittausjakso kestää kolme päivää, ja siihen on hyvä sisällyttää vapaapäivä, jotta näkee miten päivät eroavat toisistaan, hyvinvointianalyyseja asiakkailleen tarjoava Hyvinvoinnin Tähtiportin Mia Taini kertoo. Mittauslaitteiston kanssa ei saa käydä suihkussa tai saunassa. Elektrodit eivät vaivaa minua nukkuessani, eivätkä ne häiritse menoani päivisin. Mittausjakson päivät olivat hyvin erilaisia. Vapaapäivään mahtui muutaman tunnin mittainen umpihankilenkki ja muuta touhuamista. Maanantain työpäivä oli suhteellisen rauhallinen ja illalla kävin melko rankoissa nyrkkeilytreeneissä. Tiistaina työpäivä oli maanantaita kiireisempi, enkä ehtinyt juuri pausseja pitämään. Koko loppupäivä meni höntyillessä paikasta toiseen asioita hoitaen. Päivien aikana tein merkintöjä netissä olevaan päiväkirjaan, johon kirjaan tarkasti päivien tapahtumat. Firstbeat-hyvinvointianalyysi perustuu sydämen sykevälivaihtelujen tulkintaan. Se kertoo, milloin olen stressannut, palautunut tai ollut aktiivinen. Tulokset yllättivät, oma arvio yöunista pahasti pielessä Mittausjakson jälkeen sain raportin analyysista, jonka kävin läpi yhdessä Tainin kanssa. Raportista selvisi yllättäviä asioita. Suurimmat oivallukseni liittyivät yöuniini ja palautumisen merkitykseen. Touhukkaaseen vapaapäivääni ei yllätyksekseni sisältynyt ainuttakaan palauttavaa hetkeä. Olen aina ajatellut, että lyhyt tv:n katselutuokio iltaisin rauhoittaa ja palauttaa, mutta olen luullut väärin. –Tv:n katselu ei auttanut kehoa rauhoittumaan, vaan se itse asiassa aiheutti stressireaktioita. Jollain toisella henkilöllä tv:n katselu voi kuitenkin toimia palauttavana hetkenä, Taini kertoo. Päiväkirjaa täyttäessä minun täytyi arvioida, miten nukuin yöni. Olin antanut ensimmäiselle yölle kehnon arvosanan. Todellisuudessa huonoimmaksi arvioimani yö oli lopulta palauttavuuden kannalta mittausjakson paras. –Usein ihmisten oma arvio yöunista menee pieleen. Jos herää väärään aikaan unikiertoa, voi aamulla tuntea itsensä rättiväsyneeksi, vaikka oikeasti olisi nukkunut hyvin, Taini kertoo. Maanantain työpäivä oli positiivinen yllätys, sillä sen lomaan mahtui useampi palauttava hetki. Kehoni lepäsi niin kahvitauoilla kuin autoa ajaessakin. Tiistaina edellispäivän palauttavista jaksoista oli jäljellä enää vain murto-osa. –Palautuminen työpäivän aikana tukee jaksamista. Jo pienetkin jaksot auttavat, Taini toteaa. Olen tiedostanut aiemminkin, että illalla tehty rankka treeni vaikuttaa uneeni. Raportin nähtyäni asia kuitenkin konkretisoitui. Vaikka toisena yönä unijaksoni oli tarpeeksi pitkä, oli palautuminen vain kohtalaista. –Harjoitusten jälkeen kehosi on käynyt ylikierroksilla vielä pitkään. Unenaikainen palautuminen alkoi vasta pari tuntia nukkumaanmenosi jälkeen, Taini selventää. Meitä muistutetaan jatkuvasti siitä, että jo pienikin määrä alkoholia vaikuttaa merkittävästi uneen. Halusin nähdä vaikutukset omin silmin, joten join tiistai-iltana yhden siiderin. –Viimeinen yö oli selvästi jakson huonoin. Kun ensimmäisen yönä sait palautumisesta 77 pistettä sadasta, jäi viimeisen yön pisteet vain 33:een. Unijakso oli riittävän pitkä, mutta alkoholi ja hektinen päivä vaikuttivat niin palautumisen laatuun kuin määräänkin, Taini toteaa. Mitä opin? Tuloksieni yhteenveto kuulostaa siltä, että petrattavaa löytyy, mutta tilanne ei ole hälyttävä. Tainin mukaan mittausjakson viimeinen päivä oli niin huono, että jos sama meno jatkuisi monta päivää putkeen, olisin nopeasti burnoutin partaalla. Hän kehottikin minua pyrkimään sisällyttämään kiireisten päivien lomaan pieniä hengähdystaukoja ja rauhoittamaan illat harjoitusten jälkeen. Mitä opin? No ainakin, että uneen on satsattava entistä paremmin, tv:n katselu ei ole minulle ehkä paras tapa yrittää rentoutua illalla ja harrastamani liikunta kehittää ja ylläpitää kuntoani. Sain myös tietää, että palauttava uneni on laadukasta, mutta sitä voisi olla enemmän. Niin ja sen, että alkoholi todella romuttaa yöunet. Tulosten perusteella lauantai on ihmisille keskimäärin stressaavin viikonpäivä, kun taas maanantai on selkeästi palauttavin. Kaikkein kuormittavin kuukausi on keskiarvon perusteella elokuu, kun taas tammi–helmikuu ovat tulosten perusteella kevyimpiä. Alkuvuoden liikuntapiikki näkyy myös tietokannassa. Tulosten perusteella ihmiset liikkuvat eniten keväällä. Kesällä ja syksyllä liikunnan määrä on selvästi vähäisempää, mutta joulukuussa liikunnan määrä kääntyy taas nousuun. Suomalaiset nukkuvat pidempiä yöunia viikonloppuna kuin arkena. Keskimääräinen uniaika on 7,44 tuntia yössä. Itsensä huonokuntoiseksi ennen analyysin aloittamista arvioineet henkilöt liikkuivat mittausjaksolla yhteensä 13 minuuttia päivässä, kun taas hyväkuntoiseksi itsensä arvioineet liikkuivat yhteensä keskimäärin 23 minuuttia päivässä. Lähde: Firstbeat