Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Vielä yksi lounas ja sitten nauru nurkkapöydässä vaimenee – Legendaarisen Sirkan Kahvilan viimeinen lounas nostatti kyyneleitä toimitusjohtajan silmiin: "Asiakkaamme ovat olleet huippuja"

Oli kesä 1971, kun Seija Niemi aloitti elämänsä ensimmäisessä työpaikassa. Sirkan Kahvila oli silloin vielä Sirkan Baari ja moni muukin asia oli toisin. Työt aloitettiin aamuvarhain laittamalla Hotelli Jämsän asiakkaille aamiaista ja kahvilan nurkassa seisoi jukeboksi, jonka Niemi muistaa hyvin. –Siivosimme aina jukeboksin musiikin tahtiin. Nuorelle ihmisille mieleen jäivät myös Baarissa käyneet aikansa julkkikset, Dannyt ja muut. Sirkan Baari oli Niemen työpaikka monen kesän ajan ja juuri lämpimien muistojen vuoksi Niemi halusi tulla kahvilaan lounaalle vielä viimeisen kerran ennen sulkemista. –Siskoni häätkin on pidetty täällä, Niemi huokaa. "Työkavereita tulee ikävä" Porsaanleikettä ja BBQ-kastiketta. Texmex-kanasalaattia, appelsiinilohta ja noutopöydässä hernekeittoa ja kanavartaita. Siinä viimeiseksi jääneen lounaan menu. –Tämä on ollut huikea työpaikka. Meillä on ollut hyvä ja tiivis työyhteisö. Työkavereita tulee ikävä, tunnelmiaan kuvailee torstaina kassakoneen takana työskentelevä Heidi Jylhä . Hänelle Sirkan Kahvila ja vuoden vaihteessa ovensa sulkenut Hotelli Jämsä ovat olleet työpaikka kymmenen vuoden ajan. Sitten kahvilan tiloissa todettiin sisäilmaongelmia ja kuntotutkimuksen mukaan koko rakennus on peruskorjauksen tarpeessa. Se sinetöi päätöksen sulkea vuonna 1964 ovensa avannut ja Sirkka sekä Martti Pitkäniemen perustama Sirkan Kahvila. Se, mitä kiinteistölle lopulta tapahtuu, on vielä auki. –Viimeisin tietoni on, että kiinteistön kohtalosta päätetään kesään mennessä, kertoo toimitusjohtaja Hennariikka Hasala . –Asiakkaamme ovat olleet huippuja ja vuosien varrella he ovat tulleet tutuiksi. Aamulla tunnelma oli niin haikea, etteivät kyyneleet olleet kaukana. Päivän mittaan vauhdikas lounas on auttanut pitämään ajatukset kasassa. "Aikansa kutakin" Suuren peilin alla, ikkunan vieressä on nurkkapöytä, jossa on vuosien ajan istunut oma vakioporukkansa. Erkki Salmio , yksi yrittäjäporukan pöydän vakiokasvoista, muistelee käyneensä Sirkan Kahvilassa vuodesta 1990 tai 1991 alkaen. –Monelle meistä tämä on ollut päiviemme sosiaalinen hetki. Mutta aikansa kutakin, Salmio virkkaa. Sitä, missä jatkossa käydään yhdessä lounastamassa, ei nurkkapöydässä ole vielä mietitty. Kysymystä ei ole pohtinut myöskään sähkömiehenä työskentelevä Pekka Kolu . Lounas Sirkan Kahvila on ollut vuosien osa hänen rutiiniaan. –Lähes päivittäin olen täällä käynyt aina töiden salliessa. Varmaankin hyvä ruoka ja porukka ovat tänne vetäneet. Etenkin porsaanleike on ollut oma suosikkiruokani. Viimeisen aukiolopäivän kenties nuorin asiakas on 10 kuukauden ikäinen Max Talvinen . Hän ei koskaan ehtinyt maistaa kahvilan lounasruokaa ja tälläkin kertaa äiti Moona Vesterinen on pakannut pojalle mukaan omat eväät. Siitä huolimatta Max Talviainen on ehtinyt kasvaa kokeneeksi kahvilakävijäksi. Onhan hän kahvilan kokin poika, Vesterinen kertoo. Se on myös luonut paikkaa kohtaan erityisen tunnesiteen. –Kyllähän se harmittaa, että tänään on viimeinen päivä. Mitä olen sivusta seurannut, kaikki ovat kuitenkin olleet lopulta ihan hyvillä mielin. Nyt edessä ovat vain uudet kuviot.