Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Eurovaalikone Podcast Kaupallinen yhteistyö

Jämsässä pohdittiin, millainen kaupunki on vuonna 2040 – Valmiita ratkaisuja ei ole, tulevaisuus tehdään

Perjantaina oli kansainvälinen tulevaisuuspäivä. Ensi kertaa sitä vietettiin myös Suomessa. Jämsässä tulevaisuuspäivän merkeissä pidettiin seminaari, johon oli kutsuttu kaikkia asiasta kiinnostuneita. Näissä merkeissä sairaalan auditorioon istahti kolmisenkymmentä tulevaisuudesta innostunutta viranhaltijaa sekä eduskuntaehdokasta ja muuta päättäjää. Joitakin yrittäjiä ja peruskansalaisiakin joukkoon liittyi. Mitä tulevaisuudentutkimus tarkoittaa? Alustuksen aiheesta piti Jämsekin kehittämispäällikkö Anna-Liisa Juurinen . –Tulevaisuudentutkimus kerää tietoa siitä, mitä ei vielä ole olemassa, hän tiivisti. Siinä onkin tämän tutkimuksen suola ja sokeri: tutkittavana on tulevaisuus, josta ei ole vielä käytännön kokemusta. Ilmoilla olevien viitteiden avulla tulevaisuudentutkija luo kuitenkin vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, joista voidaan valita tavoiteltava päämäärä. –Tulevaisuus ei tule - se tehdään, oli myös ensimmäisen tulevaisuusteemapäivän aihe. Signaaleja ja trendejä Tulevaisuustutkija ei ole ennustajaeukko. Hän ei käytä kristallipalloa eikä kahvinporoja. Tulevaisuudentutkimus onkin tieteenalana omaperäinen, sillä se ammentaa aineistoa poikkitieteellisesti muiden tieteenalojen laareista. Tulevaisuudentutkija tarkkailee vaikkapa taloutta, politiikkaa, teknologiaa ja ekologiaa sekä niissä vaikuttavia signaaleja ja trendejä. Tulevaisuudentutkimus tekee myös sellaista, mitä muilla tieteenaloilla hieman vieroksutaan. Tulevaisuudentutkijalla on lupa parantaa maailmaa, eikä vain tutkia sitä. Itsensä ja omat ajatuksetkin saa haastaa mukaan tutkimukseen; mihin uskon ja mistä perusoletuksistani en suostu luopumaan? Miksi tulevaisuutta sitten kannattaa puntaroida, vaikkei suorastaan tutkijaksi tähtäisikään? –Äärimmäiset ilmiöt, demokratian kriisi, usko teknologian kaikkivoipaisuuteen, luettelee Anna-Liisa Juurinen aikamme ilmiöitä. Hän haastaa miettimään esimerkiksi näiden ilmiöiden tulevaisuutta ja luomaan toimenpiteitä niiden varalta. Jämsä vuonna 2040 Tulevaisuuspäivänä otettiin tuntumaa käytäntöönkin. Ryhmien tuli pohtia, millainen Jämsä on vuonna 2040. Varttitunnissa syntyi monta tulevaisuuskuvaa taantumuksesta aina uuteen nousuun. Jos joku arveli, että tulevaisuuspäivässä ratkottaisiin oikeasti Jämsän tulevaisuusnäkymiä, todennäköisesti hän pettyi. Tilaisuudessa heiteltiin ainoastaan täkyjä ajattelun tueksi ja innostettiin jatkotyöskentelyyn. –Ihmisillä on usein liian lyhyt perspektiivi. Tulevaisuuden kannalta huonoin tapa toimia on ajatella, että kyllä se siitä, sanoo Juurinen. Omista ja muiden ihmisten tulevaisuusnäkymistä on syytä myös keskustella. Tulevaisuusdialogi on tulevaisuuteen näkevän työkalu. Sen soisi olevan käytössä etenkin heillä, jotka tekevät pitkälle tulevaisuuteen johtavia päätöksiä. Tulevaisuus työkaluksi Jämsäläinen paikallispolitiikka jäi siis tänäänkin vaille selkeää tulevaisuuskuvaa. Ehkäpä virkamiehistö ja poliitikot työstävät sitä jälleen omissa seminaareissaan, mutta johtaako se käytännön toimiin? Useinhan näyttää, että päätökset tehdään viime hädässä, ilman ennakointia ja vaihtoehtojen puntarointia. Entäpä, jos tulevaisuustyöskentely jalkautuisi hallintotasolta myös suorittavalle portaalle? Löytyisikö sillä tavoin lisää vireyttä, ideoita ja innostusta omaan työhön? Entäpä, jos yrittäjät, yhdistykset, kaupungin hallinto ja tavan väki suunnittelisivat tulevaisuutta peräti yhteistuumin? Kevään ajan Jämsässä on opiskeltu avoimessa yliopistossa tulevaisuudentutkimusta perusteellisesti. Mukana on ollut parikymmentä innokasta opiskelijaa. Jostain kumman syystä opintokokonaisuus ei ole kiinnostanut poliitikkoja eikä virkamiehiä.