Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Luomisen tuska poltteli Aunea tyhjän kankaan edessä: "Aiheita on niin paljon" – Gradia Jämsän opiskelijat toivat maalaustarvikkeita ja koiraystävän Seppolan palvelutalon asiakkaiden iloksi

–Tämä on sula mahdottomuus, Aune Eskelinen huudahtaa jopa hieman teatraalisesti, mutta silmät tuikkien. Seppolan palvelutalon asukkaan eteen on tuotu tyhjä kangas ja siveltimiä akryyliväreineen. Nyt olisi mahdollisuus purkaa luomisen tuska kankaalle, mutta Eskelinen epäröi. –Tekisi mieli, mutta jotenkin on sellainen fiilis. Kuumakin tulee, hän tuskailee. Aihetta ei ole, eikä sitä pakottamalla tule. Eskelinen tietää sen, ettei taiteilija pakolla luo, sillä hän on maalannut tauluja 50 vuotta elämästään. –Aiheita on niin paljon. Ehkä ottaisin sen jostain luonnosta, mutta en minä nyt tiedä mistä, hän sanoo käden huiskiessa siveltimen vetoja kankaan päällä. Sivellin on ja pysyy puhtaana. Tänään ei synny taidetta, mutta kukaan ei välitä siitä. Jo Eskelisen kehoa ja hänen eleitä katsoessa tulee hyvä mieli. –Taidetta on niin monta, se on levittäytynyt eri aloille. Minäkin olen kiertänyt Ruotsia ja Lappia, kuvannut erilaisia katuja ja maisemia. Ei mitään tule pakolla. Rico-koira nuorten mukana Maalaustuokion – tai tässä tapauksessa mahdollisuuden siihen – Eskeliselle tarjosivat Gradia Jämsän VALMA-opiskelijat Josefiina VIrtanen ja Inka Peltola . He ja 10 muuta opiskelijaa vierailivat Seppolan palvelutalossa viihdyttämässä asukkaita erilaisten toimintatuokioiden parissa. Asukkaat pääsivät täyttämään bingo-ruudukkoa, taiteilemaan kukka-asetelmia ja rapsuttelemaan 9-vuotiasta mäyräkoira Ricoa, joka olikin monien suosikki. –Tämä on Ricon ensimmäinen kerta, kun se käy tällaisessa. Nyt se on jo vähän väsynyt, mutta päivä on muuten mennyt hyvin. Rico on saanut paljon silityksiä ja koirista on juteltu, kertoo koiran omistaja Sanni Pengerkoti . Kaija Kotiniitty onkin heti valmis antamaan Ricolle vähän hellyyttä. Kotiniitystä näkee, että eläimet ovat mieleen. –Meillä on lapsena ollut koiria kotona. Aina olen niistä tykännyt, hän toteaa. Metsäalalta artesaaniksi? Opiskelijat kiersivät keskiviikkona kaikissa Seppolan palvelutalon neljässä yksikössä. Osalla nuorista oli mukanaan omia harrastusvälineitä, joita he esittelivät asukkaille. Jesse Lahtinen toi näytille jousiammuntavälineistöä. Hänen kaulassaan roikkui myös pari lajin parista voitettua mitalia. –Aloitin jousiammunnan 5-vuotiaana vaarini innostamana, hän kertoo. Harrastus kulkee nuorukaisen suvussa, sillä Lahtisen isä on voittanut lajissa SM-kultaa. 16-vuotias Jesse Lahtinen mietti jo peruskoulun viimeisellä luokalla, mitä hän haluaa isona tehdä. Opinto-ohjaajan kanssa hän pohti, olisiko metsäala hänelle se oikea paikka. Lahtinen arveli, että ei välttämättä, mutta hän silti päätti lähteä opiskelemaan alaa. Pari kuukautta opintojen aloituksen jälkeen, Lahtinen sai aavistukselleen varmistuksen: hänestä ei tule metsäkoneenkuljettajaa. Niinpä hän vaihtoi VALMA-koulutukseen. VALMA tarkoittaa ammattiin valmistavaa koulutusta. Sen tarkoituksena on tarjota nuorelle ideoita ja valmiuksia jatko-opiskelumahdollisuuksiin, ja olla väylä löytää se opiskelupaikka, mikä itselle sopii. –Siirtyminen sujui loppujen lopuksi aika hyvin. Syksyn ja alkuvuoden aikana hän on käynyt tutustumassa eri uravaihtoehtoihin. –Nyt minusta tuntuu, että artesaanin koulutus voisi olla minulle sopiva ala. Peruskoulussakin tekninen työ on ollut aina minun lempiaineeni. Seuraavat treffit jo suunnitteilla Se, miksi Gradia Jämsän opiskelijat tulivat juuri Seppolan palvelutalolle, liittyy vapaaehtoisprojektiin, jota he ovat suunnitelleet yhdessä opettajansa Tellervo Heikkilän ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n Meidän projekti-hankkeen suunnittelijan Liisa Kilpiäisen kanssa. Aluksi nuoret lähettivät palvelutaloon ystävänpäiväkortteja. Seuraavaksi he kävivät paikalla kertomassa projektistaan, ja nyt oli ensimmäisen tapahtumapäivän aika. Seuraavan kerran nuoret tulevat vanhusten iloksi huhtikuussa, jolloin tarkoituksena on viettää Ystävyyden päivää liikunnan merkeissä joko sisällä tai ulkona. –Projektien tarkoituksena on opettaa nuorille esimerkiksi tiimityötä, budjetin tekoa, vaikuttamista, vuorovaikutustaitoja ja vahvistaa ajatusta nuorten omasta pystyvyydestä, Kilpiäinen kertoo. Hän toivoo, että näiden tapahtumien myötä nuoret huomaisivat omia vahvuuksiaan niin tulevaisuuden työelämää kuin omia harrastuksiakin ajatellen. Meidän projekti -hanketta koordinoi Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuorten Akatemia ja Wau ry.