Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Lattianrajasta tulevan vedon voi estää helpolla niksillä, eikä huono sisäilma aina tarkoita hometta – Jämsäläinen perinnerakentamisen ammattilainen antaa vinkit, joita kannattaa noudattaa jo remontin suunnitteluvaiheessa

Väärin valitut materiaalit voivat tuhota nopeammin kuin aika, näin toteaa perinnerakentamisen asiantuntija Ilkka Silén . Silénin mielestä yksinkertaiset ratkaisut ovat yleensä toimivia rakentamisessa ja remontoimisessa. Nykyään asioita tehdään monimutkaisesti, vaikka vanhan ajan tyylistä voisi ottaa parempaa oppia. Esimerkiksi vanhan talon lattiatasosta tulevaa vetoa voi estää yksinkertaisimmillaan sillä, että lattialistojen alle vedetään liimanauhat alle ja sitten listat kiinnitetään takaisin paikoilleen. –Samaa vanhaa konstia käytetään ikkunoihin. Liimapaperi vedetään talveksi ja otetaan keväällä pois. Ikkunoiden uusimista Silén ei suosittele. Vanhoja ikkunoita ei kannattaisi lähteä vaihtamaan, vaan hioa ne kuntoon. –Näin saat paljon paremmat ikkunat. Monesti uusien ikkunoiden väliin vedetään uretaania, joka ei hengitä. Vanhoista menetelmistä kannattaa ottaa oppia Silén tuntee perinnerakentamisen. Hän on Jokivarren puukoulun entisöinnistä vastaava projektityönjohtaja, jolla on pitkä kokemus vanhojen rakennusten herättämisestä uuteen eloon. Viimeistä silausta vaille valmis puukoulu on entisöity entiseen loistoonsa vanhoja hyväksi todettuja menetelmiä käyttäen. Materiaalivalinnat ja työtekniikat varmistavat sen, että sisäilmaongelmia ei pitäisi ilmetä. Näitä samoja konsteja Silén suosittelee kaikille vanhojen talojen omistajille. –Ihmiset ovat onneksi alkaneet ymmärtää oman terveyden päälle. Silén toteaa, että asumisviihtyvyyttä lisää se, että talon ilmanlaatu on hyvä. Kun sisäilmaongelmia aiheuttavat rakenteet poistetaan, yöunikin paranee. –Kaikki sisäilmaongelmat eivät ole hometta, hän muistuttaa. Puhtailla luonnonmateriaaleilla remontointi ei tule sen kalliimmaksi kuin muutkaan materiaalivalinnat. Myös uusia hengittäviä materiaaleja on kehitetty, joita voi käyttää perinteisten lisäksi. Silén sanoo, että hän teki omaan, vuonna 1949 rakennettuun, taloonsa remonttia, jossa yläpohjan eristepuru korvattiin sellupohjaisella puhallusvillalla. Joskus vähempikin riittää – Kun puhutaan sisäilmaongelmista, ihmiset eivät osaa erotella vanhan puun tai vuosikausien aikana syntynyttä elämän muodostamia hajukerrostumia, jotka ovat ajan saatossa tarttuneet huokoisiin pinta- tai jopa eristemateriaaleihin. Joskus myös materiaali voi itsekin synnyttää hajuja, kuten lattiamattojen liimat. Hajuja saadaan pois, kun vanhoja materiaaleja poistetaan ja lisätään samanlaista tilalle puhtaana. Silén on esimerkiksi heittänyt omasta talostaan pihalle kaikki lastulevypinnat. Hän muistuttaa, että hajut eivät aina ole hometta. –Jos kyseessä on kosteusvaurio, silloin ensimmäisenä tulee löytää vaurion syy ja korjata se, ja vasta sen jälkeen uusia mahdolliset hajuvioittuneet materiaalit. Tilalle voi ajatella kipsilevyä, jos sellaiselle on tarve. –Yksi ongelma, mikä liittyy vanhojen talojen lämpöerityksiin, on se, että eriste muuttaa rakenteen lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa materiaalin tai lisäeristeen sijoittamisen kautta. Rakenteen tulee edelleen hengittää, eikä lisäeristyksellä tai hengittämättömillä materiaaleilla saa aiheuttaa kastepisteen muutosta. Vanhoissa materiaaleissa on myös se etu, että joskus vähempi riittää. Silén kertoo esimerkiksi, että 12 millimetriä puukuitulevyä vastaa 50 millimetriä villaa. "Osta mielummin hyvä tontti ja huono talo" Kun remonttia lähtee suunnittelemaan, on tärkeä tutustua läpikotaisin omaan taloonsa. –Jos haluaa asiantuntijan arvion, kannattaa katsoa sellainen henkilö, joka ymmärtää. Maailma on asiantuntijoita täysi, ja nyt tehdään tv-ohjelmiakin, joissa korjataan vanhaa, mutta aina ei mennä just sen tietyn rakennuksen ehdoilla. Neuvoja voi kysyä vaikka maakuntamuseoilta. Silén vinkkaa, että Panu Kailan kirjoittama Talotohtori on myös teos, joka voi avata monen silmiä. Museoviraston korjauskorteistakin voi saada apua suunnitteluun. –Selvitä myös, onko talossa tehty remontteja. Jos myöhäisempiä remontteja ei ole, katso purkaessasi, miten kaikki on alkujaan tehty ja tee samanlaista tilalle. Jos olet ostamassa vanhaa rankarunkoista tai hirsistä taloa, Silénin mielestä olisi parempi, jos ilmoituksessa lukisi, ettei taloa ole kunnostettu. –Mielummin hyvä tontti ja huono talo. Tontille et voi tehdä mitään, mutta talolle voit. Materiaaleja saa hyvin Silénin mukaan perinteisten materiaalien saatavuus on parantunut. Eristeistä löytyy nykyään muitakin hengittäviä vaihtoehtoja kuin kallista pellavaa ja Vital-puukuitua. Esimerkiksi jätepaperista tehtävä selluvilla on yleistynyt. –Siitä on tehty levyäkin, joka käy seinärakenteisiin. Näin pystyy käyttämään hengittäviä materiaaleja, eli jos jokin jostain syystä kastuisikin, se myös pääsee kuivamaan ja sisäilmaan vaikuttavia kasvustoille ei suotuisia olosuhteita pääse syntymään. Jokivarren puukoulusta riisuttiin lähes kaikki ei-hengittävät materiaalit pois. Ainoastaan ulkoseinässä oli lateksimaalia, jolle ei voitu tehdä muuta kuin maalata sen päälle. Silén suosittelee, että jos rakennuksen ulkopinnasta löytyy lateksia, sen päälle tulee maalata ohut puusuojakerros. Lateksin päällä ei perinteiset maalit, kuten pellavaöljymaali pysy, vaan pahimmillaan maalipinta voi jopa homehtua. –Tutustu erilaisiin materiaaleihin, että ne ovat varmasti hengittäviä ja sopivat käyttötarpeeseen. Älä sekoita hengittäviä ja hengittämättömiä materiaaleja, vaan noudata valittua rakenne- ja materiaalivalintoja loogisesti loppuun saakka.