Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Lisäresursseja Jämsän varhaiskasvatukseen – Nyt mennään lasten turvallisuuden ja henkilöstön jaksamisen äärirajoilla

Jämsän varhaiskasvatuksen tilanne on huolestuttava. Lasten turvallisuuden ja laadukkaan varhaiskasvatuksen palauttamiseksi tarvitsemme avointa keskustelua päättäjien, varhaiskasvatuksen ammattihenkilöiden sekä palveluiden käyttäjien kesken. Huoli on siis suuri tällä hetkellä jopa lasten turvallisuudesta – läheltä piti -tilanteita sattuu luvattoman usein. Tässä tilanteessa voi vain arvuutella varhaiskasvatuksen laadun tasoa – puhumattakaan siitä, miten lapsen yksilölliset tarpeet tulee huomioitua. Jämsässä oli vielä muutamia vuosia sitten valtakunnallisestikin tasokas varhaiskasvatustilanne: perustettiin kieliryhmiä kielen kehityksen tukea tarvitsevia lapsia varten, sekä niin sanottu Papilio-ohjelma lasten tunne-elämän kehityksen tueksi, ennaltaehkäisemään syrjäytymistä. Nykytilanne ei valitettavasti enää anna esimerkiksi kieliryhmille mahdollisuuksia toimia alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti. Tarkoitan tällä sitä, että henkilöstöä ei ole riittävästi toiminnan toteuttamiseksi, jotta lapset saisivat tarvitsemansa tuen. Pienryhmätoiminta kaatuu henkilöstövajeeseen. Tämä on vain yksi esimerkki monista pulmista, jotka vaivaavat Jämsän varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Henkilöstö varhaiskasvatuksessa on erittäin motivoitunutta ja hyvin koulutettua. Tämän ansiosta tähän asti onkin pärjätty. On joustettu joustamasta päästyäkin. Työvuoroissa venytään jopa niin, että aamuyöllä kollegalle soitetaan sairaustapauksissa ja aamulla työpaikalle tullessasi et välttämättä tiedä mihin aikaan työpäiväsi päättyy. Mitään varallaolojärjestelmää ei ole olemassa. Miesvaltaisella alalla tällainen käytäntö tuskin tulisi kysymykseen. Ostopalvelusopimusten purkaminen yksityisten päiväkotien kanssa aiheutti sekasortoa jo ennestään ahdistavaan tilanteeseen ja se on johtanut paniikkiratkaisuihin. Ylimääräisiä ryhmiä ei ole jouduttu perustamaan koko 34 vuotta kestäneen työurani aikana kuin yhden kerran, joten mikään tavanomainen ratkaisu ylimääräiset ryhmät eivät missään nimessä ole. Kaikille ryhmille tulee osoittaa tarkoituksenmukaiset tilat (varhaiskasvatuslain pykälä 34). Nyt mennään lasten turvallisuuden ja henkilöstön jaksamisen äärirajoilla. Ensimmäisenä keinona esitän, että hankitaan lisää niin sanottuja kiertäviä lastenhoitajia jokaiselle varhaiskasvatusalueelle. Varhaiskasvatuslaki ei aseta ylärajaa henkilöstömitoitukseen, ainoastaan alarajan. Lisäksi kunta voi säätää mitoituksen halutessaan takaisin 1/7:ään nykyisestä 1/8:sta: yksi kasvatusvastuullinen aikuinen per 7 lasta. Päättäjien tehtäviin kuuluu huolehtia resursseista. Ilman resursseja ei synny laatua. Edit: 12.3. klo 9.10: Korjattu otsikon kirjoitusvirhe.