Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Tyryn kylällä asuva Martti nikkaroi sata linnunpönttöä jakoon, jotta lintulajien kirjo säilyisi – Pöntöt ovatkin korvaamattomassa roolissa, koska lintujen elinolot ovat muuttuneet

Tyryn kylällä asuva Martti Peltonen haluaa edistää lintujen pesimisoloja. Mies nikkaroi yhteensä noin 100 linnunpönttöä, jotka hän jakaa ilmaiseksi niitä haluaville. Kyseiset pöntöt on tarkoitettu pienille lintulajeille, esimerkiksi hippiäisille, peukaloisille ja kuusitiaisille. –Kuulin radiossa puhuttavan, että nämä lajit ja etenkin töyhtötiaiset ovat vähenemään päin. Olen nikkaroinut 20 vuoden aikana useita tuhansia erikokoista pönttöä, ja päätin tehdä sadan kappaleen erän ihmisille jaettavaksi. Pönttöjä on vielä jäljellä niitä haluaville, mutta rajallinen määrä. Nikkaroin kuitenkin lisää, jos tarve vaatii. Peltosen huoli kasvoi talven aikana, kun hän huomasi lintulaudan vierailijoissa merkittävän eron edellisvuoteen verrattuna. –Töyhtötiaisia näkyi viime talvena lintulaudalla, mutta tänä talvena ei ole näkynyt yhtä ainutta, Peltonen kertoo. "Lautapöntöt ovat korvaamattomassa roolissa" Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Helle ilahtuu Peltosen pöntötys-kampanjasta. Hänen mukaansa ihmiset voivat auttaa lintuja juurikin nikkaroimalla erikokoisia pönttöjä, koska nykyajan talousmetsässä ei ole juurikaan sopivia pesäkoloja linnuille tarjolla. –Kovin moni lintulaji ei itse koverra puuhun pesäkoloa, joten nikkaroidut lautapöntöt ovat korvaamattomassa roolissa. Esimerkiksi viirupöllö on täysin riippuvainen ihmisten tekemistä pöntöistä, koska luonnosta ei löydy tarpeeksi isoja pesäkoloja. Sen vuoksi onkin tärkeää tehdä monenkokoisia pönttöjä, Helle summaa. Keski-Suomen leveyksillä yhä vain harvinaisemmaksi käyvät töyhtö- ja hömötiaiset eivät sen sijaan normaalisti tee pesää pönttöön, vaan linnut kovertavat itse sopivaan puuhun kolon. Helle muistuttaakin, että metsänomistaja voi auttaa lintulajeja jättämällä metsään myös lahopuuta tiaisia varten. Hömö- ja töyhtötiaiset voivat joskus tehdä pesän myös lautapönttöön, jos pönttö on täytetty esimerkiksi sahanpurulla tai lahopuulla. –Silloin lintu saa tehdä itsekin vähän töitä ja on tyytyväinen, Helle kertoo. Töyhtö- ja hömötiaiset ovat Hellen mukaan olleet tyypillisiä suomalaisia metsälintuja, mutta 2000-luvun aikana kanta on tipahtanut puoleen aiemmasta. –Avohakkuisiin perustuva metsätalous ja yhden puulajin taktiikka ovat ajaneet tietyt metsälintulajit, kuten tiaiset, ahtaalle. Viime vuosikymmeninä peltosirkku on kadonnut lähes kokonaan Suomesta. Helle kertoo, että 20 vuotta sitten peltosirkkuja oli vielä niin paljon, ettei laululintuun edes tullut kiinnitettyä huomiota. Elinolojen muutos on kuitenkin saanut kannan romahtamaan yli 90-prosenttisesti. Ripusta puuystävällisesti Helle muistuttaa, että pönttöjä ei kannata laittaa liian lähelle toisiaan. Pöntön kiinnittämisessä kannattaa suosia puuystävällistä vaihtoehtoa. Lähellä taajama-aluetta pöntöt on hyvä ripustaa korkeammalle turvallisuussyistä – ihmisen tekemän ilkivallan vaikeuttamiseksi. –Ripustamisessa ei missään nimessä saa käyttää muovinarua, koska se ei anna piiruakaan periksi ja on vaarana, että se kuristaa puuta. Kannattaa käyttää esimerkiksi kuparilankaa, jota on esimerkiksi puhelin- ja sähköjohdoissa. Se on pehmeää ja antaa hieman periksi, Helle neuvoo. Kun pöntön on kerran ripustanut metsään, tulisi kerran vuodessa tehdä sille myös pikahuolto. –Ripustus kannattaa käydä tarkistamassa ja tarpeen mukaan kiristää tai löysätä sitä. Pönttö on hyvä pesimiskauden ulkopuolella välillä myös tyhjentää. Maanomistajalta on myös kohteliasta pyytää lupa pöntötykseen. Talviruokintaa ei saa vielä lopettaa Ihmisen tarjoama talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen. Vaikka kevätaurinko paistaakin jo kirkkaasti, Helle muistuttaa, että talviruokintaa tulee jatkaa niin kauan, kun lumi on maassa ja maa on jäässä. Martti Peltosen nikkaroiman linnunpöntön voi halutessaan käydä noutamassa itselleen Peltosen kotipihan terassilta osoitteesta Tyryntie 599. –En usko, että mitään ryntäystä tulee, joten uskallan jakaa pönttöjä suoraan pihalta. Pönttöjä on kuitenkin rajallinen määrä. Tienlaidassa on kyltti, jossa on maininta pöntöistä, joten perille kyllä löytää, Peltonen kertoo.