Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Tulospalvelu Podcast Kaupallinen yhteistyö

Valtavat menestyspaineet ja satasien oppikirjalasku – Ei ole ihme, ettei lukio-opiskelu houkuttele nuoria

Kiinnostaako lukio jämsäläisnuoria? Kevään yhteishaun hakijamäärät viittaavat siihen, että vähenevässä määrin. Vielä viime vuonna Jämsän lukioon oli 99 ensisijaista hakijaa, nyt enää 66 . Tilastokeskuksen luvuista taas selviää , että lukio-opiskelijoiden määrä on kymmenessä vuodessa pienentynyt 10 prosentilla. Vaikka hakijamäärissä on paljon vuosittaista vaihtelua, trendi vaikuttaa selvältä. Syytä siihen, miksi lukio ei kiinnosta entiseen tapaan, voidaan etsiä nuorista. Tai sitten meistä aikuisista. Kannustammeko me nuoria riittävästi? Onko lukiosta tehty houkutteleva vaihtoehto? Jo hetken mietinnän jälkeen mieleen tulee pitkä liuta syitä, jotka eivät lukio-opiskeluun kannusta. Kun itse aloitin lukion vuonna 2007, lukio oli mahdollisuus saada kolme vuotta lisäaikaa sen miettimiseen, mitä isona haluaa tehdä. Tulevaisuudessa näin ei ole. Ensi vuodesta lähtien ylioppilastodistuksen painoarvo kasvaa, kun vähintään puolet uusista yliopisto-opiskelijoista valitaan suoraan todistuksella. Silloin kirjoitettavat aineet pitää valita huolella jo lukion alussa ja pänttäys siirtyy pääsykokeista kirjoituksiin. Menestyspaineet eivät houkuttele. Korkeakouluopiskelu on sijoitus omaan tulevaisuuteen, kuuluu monesti toisteltu väite. Parempaa palkkaa pitkä opiskelu ei kuitenkaan aina takaa. Yliopistossa opiskelleen lastentarhanopettajan keskipalkka on 2400 euroa kuukaudessa, ammattikoulun käyneen putkimiehen 2900 euroa. Pienemmän palkan lisäksi lukion jälkeen maisteriksi opiskelleella varhaiskasvattajalla voi valmistuessaan olla maksettavaan liki 30 000 euron opintolaina. Lukio-opiskeluun palaa myös ammattikoulua enemmän rahaa . Oppikirjoihin voi kulua jopa 2500 euroa ja liki 30 prosentilla onkin vaikeuksia selviytyä näistä kuluista. Maksutonta lukiota kannatetaan kyllä puheissa. Sitten kun nuoret keräävät yli 50 000 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen maksuttomasta toisesta asteesta, aloite kaatuu käsittelyssä muotoseikkaan . Ennen edellisiä eduskuntavaaleja luvattiin, ettei koulutuksesta leikata. Toisinhan siinä kävi. Positiivista oli kuitenkin se, että koulutuksesta puhuttiin. Ylen viimeviikkoisessa yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajien vaalitentissä puitiin monta minuuttia hävittäjiä ja yksityisautoilua. Koulutuksesta ei puhuttu mitään. Jos nuorten halutaan kiinnostuvan lukiosta, aikuistenkin pitää kiinnostua lukiosta. Hyvä alku olisi se, ettei lukio ainakaan jäisi väliin rahahuolten takia.