Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Jämsän lukion hakijamäärä jäi selvästi alle ennusteen – Opinto-ohjaajat pitävät ilmiötä normaalina: "Vuodet ja ikäluokat eivät ole toistensa kaltaisia"

Jämsän lukion hakijamäärä putosi selvästi vuodentakaisesta. Kun viime kevään yhteishaussa 99 nuorta haki ensisijaisesti Jämsän lukioon, oli hakijoita nyt vain 66. Rehtori Juha Damskäggin mielestä pieni ikäluokka ysillä ei selitä putousta. Hakijamäärä jäi selvästi alle ennusteen, mutta miksi? Paunun koulun opinto-ohjaaja Hanna Härmälä kertoo lukio-opintojen kiinnostavan ainakin Paunun koulun ysien keskuudessa. Yhteensä koulusta lukioihin yhteishaussa haki 62 oppilasta, joista 52 haki ensisijaisesti Jämsän lukioon. Ammatilliselle puolelle haki 60 oppilasta, joista 40 haki ensisijaisesti Gradia Jämsään ja loput muiden paikkakuntien ammattiopistoihin. –Ikäluokan kokoon nähden meiltä haki lukioon hyvin oppilaita. Kymmenen oppilasta haki ensisijaisesti johonkin muuhun kuin Jämsän lukioon. He hakivat esimerkiksi urheilulukioon muualle, koska Jämsän urheiluvalmennus ei painota heidän lajiaan. Taustalla oli myös hakeutuminen englanninkieliseen IB-tutkintoon, jota Jämsässä ei ole, Härmälä summaa. "Tärkeintä, että nuoret saavat opiskelupaikan" Kankarisveden koulun ysiluokkalaisten keskuudessa kiinnostus lukio-opintoja kohtaan oli hieman vähäisempää kuin Paunussa. Opinto-ohjaaja Signe Köntti kertoo, että 59 peruskoulun päättävästä oppilaasta 21 haki ensisijaisesti lukioon ja heistä 14 toivoi pääsevänsä Jämsän lukioon. Seitsemän nuorta haki esimerkiksi urheiluvalmennuksen perässä muihin lukioihin. Loput 38 oppilasta hakivat ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen. –En näe tätä kuitenkaan mitenkään katastrofaalisena tilanteena. Osalla oppilaista lukuaineiden keskiarvo on juuri siinä rajalla, että pääsisi lukioon. Silloin voi olla parempikin hakeutua ammatilliselle puolelle, jotta opiskeluvuosista ei tule pelkkää taistelua. Tärkeintä on, että jokainen nuori saa opiskelupaikan, Köntti summaa. Kuorevedellä ensisijaisen lukion valintaan vaikuttaa monesti se, missä päin Kuorevettä nuori asuu. Tänä keväänä Kuoreveden koulun yseistä ei yksikään hakenut ensisijaisesti Jämsän lukioon. Koulun 17 ysiluokkalaisesta viisi haki ensisijaisesti Mäntän lukioon, kaksi Tampereelle lukioon ja loput 10 ammatilliselle puolelle. –Kuorevedeltä haettiin Mäntän lukioon, koska matka Jämsän lukioon olisi ollut oppilaille huomattavasti pidempi. Päätöstä saattaa tukea myös oppilaan vanhempien työmatkaliikenne Mänttään päin, Kuoreveden koulun opinto-ohjaaja Riitta Salonen kertoo. Salonen muistuttaa, että tilanne voi ensi vuonna olla ihan toinen. –Tämän ikäluokan oppilaat sattuvat nyt asumaan niin, että luontainen suunta on Mänttä tai länkipohjalaisille vanhempien työmatkaliikenteen mukaan Tampere, Salonen toteaa. Hakijamäärät vaihtelevat vuosittain Opinto-ohjaajat muistuttavat, etteivät vuodet ja ikäluokat ole toistensa kaltaisia. Edelliskeväänä Paunun koulusta haki poikkeuksellisen paljon oppilaita ensisijaisesti lukioon. –Viime vuonna meiltä oli oikea ryntäys Jämsän lukioon. Kaveriporukoilla on merkitystä, kun oppilaat miettivät jatko-opintoja. Sanoisin, että on aina monen asian summa, jos hakijamäärä tippuu. Vaihtelua on puoleen ja toiseen vuosittain, Härmälä kertoo. –Voihan se olla, että joku ammatilliselle puolelle hakeutuva innostuu suorittamaan kahden tutkinnon opinnot. Nyt kaksoistutkintoa pääsee suorittamaan vähän heikommallakin lukuaineiden keskiarvolla, kun 7,3 -keskiarvoraja poistui yhdistelmäopinnoista, Köntti toteaa. Tilanne elää elokuuhun ja koulujen alkuun saakka. Lukion rehtori ei kuitenkaan usko, että Jämsän lukiossa päästäisiin lähellekään kahden edellisen vuoden lukuja. –Lukio alkaa ensi syksynä siis kolmisarjaisena kahden nelisarjaisen ikäluokan jälkeen. Voi olla, että oppilasmäärä kasvaa vielä ja syksyllä lukion aloittaa yli 70 nuorta, mutta emme varmasti pääse lähellekään sataa aloittavaa opiskelijaa, Damskägg kertoo.