Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Tulospalvelu Podcast Kaupallinen yhteistyö

Ambulanssi käy Himoksen rinnealueella 50 kertaa kauden aikana – Laskettelijan turvallisuus lähtee oman taitotason tunnistamisesta

Himoksen rinteillä tarvitaan vuosittain 250-300 kertaa ensiapuhenkilöstöä. Ambulanssi käy paikalla noin 50 kertaa kaudessa. Useimmiten rinteessä satutetaan ranne, joka murtuu tai napsahtaa poikki kaatumistilanteessa. Myös polvien ja peukaloiden vääntymiset ovat yleisiä, samoin erilaiset tärähdykset. Sen sijaan päävammat ovat vähentyneet kypäränkäytön yleistymisen myötä. Loukkaantumisiin varaudutaan jo etukäteen. Ensiapuhenkilöstöä on paikalla aina rinteiden ollessa auki. Liiketoimintajohtaja Jouni Ojala korostaa, että ambulanssi tilataan herkästi paikalle. –Meidän päivystäjämme voivat olla terveydenhuollon ammattilaisia tai esimerkiksi EA2-ensiapukurssin käyneitä. Emme tee diagnooseja, vaan siirrämme mielellämme pallon ambulanssin henkilöstölle, hän linjaa. Rinnealueen ulkopuolella on paljon vaaran paikkoja Rinneturvallisuus syntyy pitkälti laskettelijoiden omasta käyttäytymisestä. Ojalan mukaan aktiivisilla harrastajilla rinnekulttuuri ja käyttäytymissäännöt ovat selkäytimessä. He osaavat ottaa myös muuttuvat keliolosuhteet huomioon. –Toisessa ääripäässä ovat kerran kahdessa vuodessa lainavälineillä laskijat. Osa heistä tunnistaa taitotasonsa ja pysyy helpoissa rinteissä. Osa kuitenkin laskettelee liian vaativissa paikoissa. Näistä laskijoista Ojala on erityisen huolissaan. Jos omaa taitotasoa ei tunnista, on vaarana, että satuttaa muita tai loukkaantuu itse. –Eniten minua ihmetyttää ja ärsyttää ihmisten itsesuojeluvaiston puute. On raju päätös lähteä laskemaan hoidettujen rinnealueiden ulkopuolelle. Siellä voi olla edessä mitä tahansa piikkilangoista lähtien. Jokainen on siellä omalla vastuullaan, hän muistuttaa. Ojala harmittelee, että osa rinnealueiden reunoilla laskevista ottaa lapsetkin mukaan vaaralliselle reitille. –Meillä ei ole vapaalaskualueita, kuten joissakin pohjoisen laskettelukeskuksissa. Siitä huolimatta rinteiden vierustoille syntyy laskuväyliä, kun yhden laskijan perässä muutkin lähtevät rinnealueen ulkopuolelle. Mitä enemmän metsissä on luonnonlunta, sitä enemmän laskettelijat suuntaavat maastoon. Himoksen rinnealue on kooltaan noin 60 hehtaaria. Alue on niin suuri, ettei rinnealueita voi erottaa aidoilla muusta maastosta. –Ei siinä olisi mitään tolkkua, jos yrittäisi tilkitä kaikki rinteiden reunat. Ei niin tehdä muissakaan laskettelukeskuksissa. Rinnepoliisit laskettelijoiden turvana Ojala korostaa, että rinneturvallisuus on yksi Himoksen toiminnan kulmakivistä. –Ennaltaehkäisy on tärkeämpää kuin vammojen hoito. Sen takia kehitämme toimintaamme jatkuvasti. Varsinaisen ensiapupäivystäjän lisäksi rinteillä laskettelee koulutettuja, ensiaputaitoisia Ski Patrol -ryhmäläisiä. Nämä niin sanotut rinnepoliisit tarkkailevat rinteiden kuntoa ja laskettelijoiden käyttäytymistä. Lisäksi rinnepartiossa toimii alppihiihtoseura HimosSkin huoltajia. Pitkän linjan harrastajina he ottavat tarvittaessa turvallisuutta uhmaavia laskettelijoita puhutteluun. –Harvemmin joudumme poistamaan vaarallisesti käyttäytyviä ihmisiä rinteestä, mutta ei sekään tavatonta ole. Sen sijaan aika usein neuvomme ihmisiä menemään harjoittelemaan helpompiin rinteisiin. Ojalan mielestä rinneturvallisuuden vaikein osuus ovat ihmiset. –Pystymme tekemään rinteet turvallisiksi, mutta on vaikea valistaa laskijoita niin, että sanoma turvallisuusasioista menee oikeasti perille. Himoksessa noudatetaan Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen valtakunnallisia rinnetuvallisuussääntöjä. Lisäksi omia sääntöjä annetaan muun muassa koululaisryhmille. Tukes valvoo hiihtokeskusten toimintaa. Himoksessa tehtiin tarkastus viimeksi viime vuonna. Tukesille ilmoitetaan myös vakavat loukkaantumiset. Viimeisin kuolemaan johtanut onnettomuus sattui Himoksella helmikuussa, kun rippileirillä ollut poika laski rinnealueen ulkopuolella ja tippui kallionjyrkänteeltä.