Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Tulospalvelu Podcast Kaupallinen yhteistyö

Jämsän kaupungin työntekijöistä lähes kolmannes jää eläkkeelle lähivuosina – Sisäilmaongelmat ja työn henkinen kuormittavuus näkyvät sairauslomatilastoissa

Eläkkeelle jäämisen tahti jatkuu lähivuosina kiivaana Jämsän kaupungilla. Seuraavan viiden vuoden aikana työntekijöitä siirtyy eläkkeelle 150–200 eli vajaa kolmannes henkilöstön määrästä. On mahdollista, että toimistotyöntekijöistä jää eläkkeelle jopa 49 prosenttia vuoden 2023 loppuun mennessä. Kaupungin viime syksynä toteuttamassa toimistopalveluiden uudistamisessa on suuri säästöpotentiaali, neljän vuoden aikana jopa 18 henkilövuotta. Hallintojohtaja Auli Korhosen mukaan kaikkea tätä ei pystytä hyödyntämään säästöinä, vaan tulevaisuudessa joudutaan tekemään rekrytointeja. –Ei voi ajatella, että henkilöstömäärä laskee koko ajan. Hyvä hallintotapa ja kansalaisten oikeusturva edellyttävät riittäviä henkilöstöresursseja. Tuoreen henkilöstökertomuksen mukaan uusien työntekijöiden rekrytoinnissa on ollut ongelmia. Haasteeksi koetaan erityisesti jatkuvat säästöpaineet, epävarmuus ja päätöksenteon lyhytjänteisyys. –Monia tehtäviä on yhdistelty, jolloin niistä on tullut tekijöidensä näköisiä. Ei ole helppoa löytää lähtevien tilalle sopivia moniosaajia, kertoo työhyvinvointikoordinaattori Hannele Rahkonen . Kuntaliitos tehosti kaupungin toimintaa Jämsän kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa 940 henkilöä. Henkilöstöstä 764 oli vakinaisessa ja 176 määräaikaisessa työsuhteessa. Viime vuonna tuli kuluneeksi 10 vuotta Jämsän ja Jämsänkosken yhdistymisestä ja Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymän purkautumisesta. Vuoden 2009 lopussa Jämsän kaupungin palveluksessa oli 1924 henkeä. Kymmenessä vuodessa työntekijöiden määrä on laskenut 984 henkilön verran. Suurin osa henkilöstön vähenemisestä selittyy erilaisilla liikkeenluovutuksilla, joista suurimmat olivat terveydenhuollon osaulkoistus vuonna 2010 ja sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon ulkoistaminen vuonna 2015. –Kun tällaisten liikkeenluovutusten vaikutukset siivotaan tilastoista pois, on vakituinen henkilöstö vähentynyt 188 henkeä vuodesta 2009. Voi siis sanoa, että kuntaliitos tehosti toimintaa, Korhonen kertoo. Työ kuormittaa henkisesti Kaupungin vakituisesta henkilöstöstä 56 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Korkea keski-ikä luo haasteita terveyspoissaolojen suhteen, sillä monet kaupungin tai liikelaitosten töistä ovat fyysisesti raskaita. Toisaalta lisääntyvä digitaalisuus ja sen myötä tarvittava uuden oppiminen on joillekin ikääntyneille haastavaa. Henkilöstökertomuksesta selviää, että työntekijöiden terveysperusteiset poissaolot ovat lisääntyneet. Huomattavaa kasvua on etenkin niiden työntekijöiden osalta, jotka olivat vuoden mittaan sairaana 30–60 vuorokautta. Näiden poissaolojen määrä kasvoi vuodessa 2761 vuorokaudella. Sairasteluiden syinä olivat erityisesti hengitystieinfektiot, joista osa liittyi sisäilmaongelmiin. Muina syitä oli sydän- ja verisuonisairauksia, tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä mielenterveysongelmia, joista osa liittyi työuupumukseen. Yli 180 päivää kestävien poissaolojen määrä kasvoi 922 vuorokaudella. Rahkosen mukaan työn henkisen kuormittavuuden lisääntyminen näkyy osaltaan sairauspoissaolojen määrässä. –Kaupungin taloudellisista vaikeuksista johtuva epävarmuus syö ihmisiä. Toisaalta henkilöstöä on vähennetty reippaalla tahdilla viime vuosina. Rohkenen sanoa, että alamme olla siinä rajalla, koska mennään liiallisen kuormituksen puolelle. Kyllähän henkilöstöresurssien täytyy olla suhteessa tehtävän työn määrään. Työntekijöistä kolmasosa ei ollut viime vuonna sairauslomalla ollenkaan. Myös työtapaturmista johtuvat poissaolot vähentyivät.