Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Jämsän kaupungilla on paljon myymättömiä tontteja, mutta lisää ollaan kaavoittamassa: "Meillä pitää olla tietty reservi"

Viime vuonna Jämsässä myönnettiin kahdeksan rakennuslupaa omakotitalolle. Alkuvuodesta uusille asunnoille on myönnetty kaksi lupaa. Toinen on omakotitalolle ja toinen rivitalolle, joka rakennetaan Pispalan tulipalossa tuhoutuneen tilalle. Vilkkaaksi Jämsän uudisrakentamista ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua, mutta silti tonttitarjontaa ollaan lisäämässä entisestään. Särkijärvi III:n kaava tuli nähtäville viime viikolla. Uusi, vireillä oleva asemakaava-alue on pinta-alaltaan noin 13 hehtaaria, ja sinne on suunniteltu yhteensä 17 pientalotonttia. Kaupungin maankäyttöinsinööri Rainer Nyholm uskoo, että Särkijärvi III viedään nopealla tahdilla kaupunginhallitukseen, kunhan kaava on ollut nähtävillä 26. huhtikuuta saakka. Tavoitteena on, että kaupunginhallitus saa asian käsiteltäväkseen jo ennen kesälomien alkua. Uudella alueella ei ole valmiiksi kunnallistekniikkaa, eikä sen toteutuksesta ole vielä tehty päätöstä. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Stenlund ei usko, että kunnallistekniikkaa rakennetaan ennen kuin tontteja on saatu markkinoitua. Tällä hetkellä Särkijärvellä on Jämsän karttapalvelun mukaan vapaana 12 pientalotonttia, joista suurin osa sijaitsee Samoilijantiellä. Myös esimerkiksi Jaatilanrinteestä löytyy useita myytäviä tontteja. Miksi uutta kaavoitetaan, kun vanhojakin tontteja on paljon myymättä? –Ei tässä ole tarkoitus tehdä massiivista kaavoitusta, mutta meillä pitää olla tietty reservi olemassa. Emme voi jäädä niiden tonttien varaan, jotka eivät ole menneet kaupaksi, Stenlund sanoo. Stenlundin mukaan Särkijärveä on lähdetty kaavoittamaan lisää etenkin sen takia, kun asiakkaat ovat toivoneet tontteja, joita voi rakentaa yhteen tasoon. Tällä hetkellä myytävänä olevista tonteista osa sijoittuu rinnealueille, joten ne eivät ole yleisesti niin suosittuja kuin tasamaatontit. –Kunnallistekniikkaa rakennetaan sen mukaan, kun tontteja menee kaupaksi. Meillä on olemassa näitä vanhoja alueita, joihin on jäänyt sisälle yksittäisiä tontteja, ja joita on hankala saada myytyä. Uudet alueet innostavat rakentamaan? Stenlundin mielestä Särkijärvi on houkutteleva paikka sen sijainnin ja luonnonläheisyyden takia. Uusi alue saattaa hänen mukaansa herättää vetovoimaa, jos aluetta vain osataan markkinoida oikein. Omakotitalotontit ovat Stenlundin mukaan Jämsässä edullisia. Särkijärvellä on yksi kalliimpi tontti, mutta se sijaitsee rannassa. Särkijärven myymättömien tonttien hinnat vaihtelevat 6 600–8 500 euron välillä. Omarantaisen tontin hinta on päälle 43 000 euroa. –Särkijärven tontit ovat vähän kalliimpia ja Pietilän alueella halvempia. Ei hintaeroja ole hirveästi, mutta mitä kauemmaksi mennään taajaman keskustasta, sitä edullisemmaksi tontit usein tulevat. Stenlund toteaa, että kaupunki pyrkii kattavalla tonttitarjonnalla siihen, että etenkin palvelujen läheisyydessä olisi vapaita alueita. Kaupunki kaavoittaa vain omalle maalleen. Kulut, joita kaupungille tonteista tulee, kertyvät maan hankinnasta, suunnittelukustannuksista ja infrasta. Nämä lisäävät tonttien tasearvoa, mutta esimerkiksi suunnittelu tehdään kaupungin omana työnä, joten hinta ei muodostu niin korkeaksi. Seppolan korttelista neuvotellaan Jämsään kaavaillaan Särkijärvi III:n lisäksi muun muassa Seppolan kortteliin sijoittuvaa uudisrakentamista. Stenlundin mukaan Seppolan korttelin tilanteesta neuvotellaan edelleen mahdollisen tulevan rakentajan, Wasagroupin kanssa. –Yritämme löytää sopivia ratkaisuja. Neuvottelutilanne on tällä hetkellä se, että hanke pitäisi saada eteenpäin tämän vuoden aikana. Nämä ovat kuitenkin pitkissä kantimissa. Jämsän keskustan vanhan lukion ja kirjaston alue on myös työn, tai vähintäänkin suunnittelun alla. Tämän alueen kaavanlaadinta on Stenlundin mukaan aivan alkumetreillä. –Mahdollisesti jotain luonnoksia saadaan julkiseksi tämän vuoden aikana. Lisäksi keskustaan ollaan tekemässä kaavamuutosta Koskentien ja Jämsänjoen välille. Tässä yksityinen tontinomistaja on hakenut kaavaan muutosta viisikerroksista kerrostaloa varten. Tontin toinen osa, jossa sijaitsee Suomalainen Kirjakauppa ja kahvila Hanki, jäisi edelleen liikerakennukseksi. –Tämä toisi keskustaan lisää asumismahdollisuuksia. Se on positiivista, Stenlund toteaa.