Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Miksi Suomessa koronaan kuolee selvästi vähemmän ihmisiä kuin monissa maissa? – Kaksi tekijää selittää isoja eroja, ja yksi niistä voi suojata suomalaisia tulevaisuudessa

Miten tämä voi olla näin ristiriitaista? Tätä Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen mietti, kun ensimmäisiä koronavirustartuntoja alkoi varmistua Euroopassa. Pariin otteeseen Italiassa asunut ja kieltä osaava Oksanen seurasi tiiviisti, mitä uudesta viruksesta kirjoitettiin paikallisessa mediassa. – Koin aika isoa ristiriitaa siitä, mitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puhui meillä Suomessa ja mitä luin suoraan Italian mediasta ja kansainvälisistä tiedejulkaisuista. Kun Italia helmikuun lopulla eristi kymmenen kuntaa koronan vuoksi, Suomessa THL:n terveysturvallisuusjohtaja arvioi Italian rajoitusten olevan ylimitoitettuja. Vaikka tietoa viruksesta oli vasta vähän, kaikilla tuntui olevan jonkinlainen käsitys siitä, miten nyt tulisi toimia. Oksanen kiinnostui aiheesta. Maaliskuussa Oksasen johtama suomalaistutkijoiden ryhmä alkoi tutkia koronakuolemia, rajoituksia ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Nyt valmistuneen tutkimuksen mukaan osa Euroopan maista on selvinnyt koronakriisin alusta toisia paremmin. – Ihmisten, jotka nyt miettivät, ovatko rajoitustoimet olleet turhia, kannattaa katsoa, mitä maailmalla on tapahtunut. Olisimmeko me kuitenkaan halunneet sellaista tilannetta tänne? Koronakuolemissa suuria eroja Oksasen johtama ryhmä tarkasteli tilannetta 25 Euroopan maassa koronakriisin kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Osa maista asetti rajoituksia toisia hitaammin. Italiassa ensimmäisiä kansallisia rajoituksia asetettiin vasta 13 ja Ranskassa 23 päivää sen jälkeen kun maissa oli todettu ensimmäiset viruksen aiheuttamat kuolemat. Ryhmä pitää todennäköisenä, että virus levisi nopeasti juuri näinä välipäivinä. Pohjoismaissa toimet olivat ripeämpiä. Suomessa ensimmäiset rajoitukset asetettiin kahdeksan päivää, Norjassa kaksi ja Tanskassa kolme päivää ennen ensimmäisiä koronakuolemia. Myös kriisin alun aikaisessa koronakuolleisuudessa on Euroopan maiden välillä suuria eroja. Tutkimuksen mukaan Espanjassa miljoonaa asukasta kohden suhteutettuja koronakuolemia oli 385, Italiassa 349. Suomessa vastaava luku on 12, Norjassa 26 ja Tanskassa 51. Miksi Pohjoismaissa koronakuolleisuus on matalampaa kuin Italiassa ja Espanjassa? Oksasen mukaan eroa selittää ainakin kaksi asiaa. Taulukossa on verrattu institutionaalista luottamusta kuolleisuuteen. Maat, joissa luottamus on korkea ja kuolleisuus matala, ovat merkittynä sinisillä väreillä ja kuolleisuusluvuiltaan korkeat ja matalasti luottavat punaisella värillä. Luottamus suojannut suomalaisia Yksi niistä on luottamus. Atte Oksasen mukaan koronakriisissä suomalaisia on suojannut luotto viranomaisiin ja poliitikkoihin. – Kun pääministeri osoittaa toivomuksen kansalaisille, kuuntelevatko he tätä viestiä vai eivät. Näyttää siltä, että kuuntelevat. Oksasen tutkimusryhmä tarkasteli Euroopan maita sen mukaan, miten vahvaa niin sanottu institutionaalinen luottamus niissä on eli miten ihmiset luottavat muun muassa poliisiin ja poliitikkoihin. – Meillä kansalaiset luottavat päättäjiin ja toisaalta päättäjät luottavat kansalaisiin. Jos ajattelee karrikoiden esimerkiksi Italiaa, siellä kansalaiset eivät luota poliitikkoihin, eivätkä poliitikot kansalaisiin, Oksanen sanoo. – Meidän ei tarvitse ensimmäiseksi miettiä, onko poliitikko korruptoitunut tai onko hänen viestissään muuten jotain perustavanlaatuista vikaa Niissä Euroopan maissa, joissa luottamus on heikommalla pohjalla, on tutkimuksen mukaan ollut enemmän koronakuolemia kuin maissa, joissa luottamus on lujempaa. Tässä valossa Suomi on yksi parhaiten selvinneistä maista. Italiassa tilanne on ollut toinen. Koska osa italialaisista ei kriisin alussa noudattanut suosituksia, maassa on jouduttu asettamaan Suomea ankarampia rajoituksia, kuten ulkonaliikkumiskieltoja. Italiassa pelkät kovat rajoituksetkaan eivät ole auttaneet, vaan maa on joutunut myös rankaisemaan kansalaisiaan. Maaliskuussa poliisi pidätti Italiassa lyhyessä ajassa yli 100 000 ihmistä liikkumisrajoitusten rikkomisesta. Sosiaalisissa maissa enemmän kuolemia Toinen Oksasen ryhmän tutkima ja koronakuolleisuuden eroja selittävä tekijä on sosiaalisuus. Kriisin alussa koronakuolleisuus on ollut korkeampaa Italian kaltaisissa maissa, joissa sosiaalisuuden aste on korkea. Näiden maiden asukkailla on muita enemmän päivittäisiä kontakteja toistensa kanssa. Sosiaalisissa kohtaamisissa myös fyysinen välimatka muihin on pienempi. – Ei ole tarkoitus sanoa, että suomalaiset olisivat epäsosiaalisia, mutta tapamme toimia sosiaalisesti ovat erilaisia ja se on myös osaltaan suojannut meitä. Eihän meillä ole esimerkiksi tapana jaella poskisuudelmia vaan ollaan normaalistikin melko kaukana toisista. Sosiaalisuuteen liittyvät Oksasen mukaan myös erot väestötiheydessä. Suomi on tunnetusti harvaan asuttu maa, Italia ei niinkään. – Lisäksi Italia on maa, jossa käy valtava määrä turisteja, mikä varmaan selittää sitä, miten sinne on tullut väkeä, joilla tartuntaa ylipäätänsä on ollut. Viruksesta laajempaa keskustelua Suomessa keskustelua koronaviruksesta ovat pitkälti johtaneet epidemiologit. Professori Atte Oksanen toivoo tähän muutosta. Hänen mukaansa keskustelussa ei ole nyt riittävästi kiinnitetty huomiota pandemian yhteiskunnallisiin ja sosiaalipsykologisiin tekijöihin. – Koronan leviämisessä on aika paljon kyse myös siitä, miten ihmiset suosituksia ja sääntöjä noudattavat ja miten he liikkuvat. Oksasen oman arvion mukaan Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna hyvin. Hän sanoo myös pitävänsä mahdollisena, että juuri luottamus päättäjiin ja viranomaisiin voi suojata suomalaisia virukselta myös jatkossa. – Olettaisin ja toivoisin, että Suomi pystyisi vähän ketterämmin selviämään, koska meillä yhteiskunta on vakaa ja instituutiot toimivat hyvin. Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että meillä on rokote.