Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Kuivuuden takia pohja- ja pintavedet ovat alhaisia myös Jämsässä – Asiantuntijoiden mukaan tilanne kuitenkin tasaantunee ennen pitkää

Kuivat kelit vaativat veronsa vesistöiltä. Kahden kuuman ja kuivan kesän jälkeen sekä pinta- että pohjavedet ovat tavallista alempana ympäri Suomea, kun mitataan vuotuisia keskiarvoja. Myös Jämsän alueen vesistöissä tasot ovat matalammalla kuin yleensä. Asiantuntijoiden mukaan tämä johtuu yksiselitteisesti sateiden vähäisestä määrästä, mutta tasojen heittelyn takia tilanne todennäköisesti palautuu normaaliksi ennen pitkää. Kummempia seurauksia alhaiset vesitasot eivät vaikuta tuovan. – Pohjavedet ovat tällä hetkellä tavallista alempana muutama kymmenen senttiä, vaikka keskiarvo vaihteleekin. Se ei tietenkään ole mikään hyvä tilanne ja vesisateita saisi tulla ennen talvea kohtalaisesti, että vesivarastot täyttyisivät, kertoo Rainer Viinikainen , Jämsän vesihuoltolaitoksen hoitaja. Viinikaisen mukaan viime vuoden keväällä vettä ei tullut paljoa, minkä lisäksi kevään kuumuus haihdutti osan lumisulasta ilmaan. Myös tämän vuoden kesä on ollut kuiva, minkä takia pohjavesien taso on lähtenyt hiljalleen laskemaan. Ennustetut tulevien päivien vesisateet eivät tule muuttamaan tilannetta paljoa, sillä pohjaveden muodostuminen vaatisi parinkin viikon sateita. Vähentyvistä pohjavesistä seuraa sitä, että vedenoton kanssa täytyy olla tarkempi. Pohjaveden ollessa tavallista alhaisempi kaivoissa ei ole paljoa ylimääräistä vettä. Siitä huolimatta Viinikainen uskoo, että kaivojen kuivumisesta ei ole vaaraa, kunhan vedenottoa kaivoista vähennetään riittävästi. Pohjavedet mitataan kerran kuussa ja tulokset raportoidaan Ely-keskukselle. Viinikaisen mukaan pohjavesillä on viime vuosina ollut kohtalaisen hyvä tilanne ja veden tasot ovat tasaantuneet miltei vuosittain. – Nyt on ollut pari kuivempaa kesää ja vähälumisempaa talvea, mutta pohjavedet todennäköisesti tasaantuvat taas jossain vaiheessa, Viinikainen uskoo. Pintavesi on ollut laskussa jo vuoden Myös pintavesien taso on alhaalla samoista syistä. Ely-keskus tarkkailee pintaveden laatua sekä korkeutta, ja tulosten mukaan vedenpinta on vuodenaikaan nähden alhaalla, kuten arvatakin saattaa. – Viime vuoden keväällä pintavesi oli vielä korkealla, mutta sen jälkeen on ollut pelkkää laskua tähän hetkeen saakka. Määrät vaihtelevat järvistä riippuen, mutta meidän seuraamissamme järvissä ollaan lähellä alimpia koskaan mitattuja tasoja, avaa Petteri Kemppi , Elyn vesistötarkastaja. Kemppi kertoo, että pintavesien tasot ovat miltei kaikkialla alle keskiarvon. Elyllä on noin kolmekymmentä järveä, joiden tasoa seurataan reaaliajassa. Muun muassa Jämsän Pälämä-järvessä ollaan vain pari senttiä ylitse alhaisimman mitatun tason. Isojärvellä ja Päijänteellä on paremmat tilanteet – vaikka sielläkin vedenpinta on varsin alhaalla, se ei vielä lähesty matalinta tunnettua tasoa. Vesistötarkastaja ei tiedä tarkkaan, milloin alimmat mitatut tasot tapahtuivat, mutta viimeksi näin alhaalla pintavedet olivat vuoden 2006 tienoilla. Hän huomauttaa myös, että talvisin vedenpinta on yleensä tätäkin matalampi, mutta nousee usein lumen sulaessa. – Kummempia seurauksia matalasta pintavedestä ei ole. Kyllähän se voi vähän haitata virkistystoimia, kuten veneily tai rantamökkejä. Ja jos pitkään vesi on matalalla, rannat ruohottuvat helposti, Kemppi arvioi. Elyn tulosten mukaan vedenpinnat vaihtelevat vahvasti keskiarvon ylä- ja alapuolella. Juuri nyt on ollut kuivaa, mutta muulloin pintavedet saattavat useinkin käydä keskiarvon yläpuolella. Kemppi uskookin, että tilanne korjaantuu itsestään ennemmin tai myöhemmin. – Tilanne ei huoleta, koska Suomessa on käynyt näin aikaisemminkin. Yleensä tilanne aina palautuu normaaliksi, vaikea on sanoa vain, milloin se tapahtuu.