Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Miljoonakaupungista kotoisin oleva meksikolainen Sebastian on viihtynyt vaihtarina Jämsässä – Huujärvet tietävät, ettei isäntäperheen tarvitse olla ohjelmatoimisto

Telkkarista tulee jääkiekon MM-voiton jälkitunnelmia. Alhojärveläinen Huujärven perhe on katsonut tietysti itse pelinkin. Mukana tunnelmassa on perheen vaihto-oppilas, meksikolainen Sebastian Ponce de León Dávila . – Jääkiekko on kiinnostava laji, hän hymyilee tietäen, kuka on mörkö. Kun Sebastian päätti lähteä Suomeen, hän ei tiennyt juuri mitään jääkiekosta eikä pohjoisesta maasta muutenkaan. – Sen tiesin, että täällä on koulutus maailman parhaita ja politiikka vakaata, hän kertoo jo kohtuullisella suomen kielellä. Melkoista ihmetystä ovat herättäneet vuodenajat. Kun Sebastian saapui Jämsään viime kesänä, oli kuumat kelit ja yöt olivat valoisia. Muutaman kuukauden kuluttua olikin pimeää ja kylmää. – Aluksi lumi oli hänestä ihmeellistä, mutta kun sitä tuli ja tuli, ei se enää ollutkaan, nauraa isäntäperheen isä Mika Huujärvi. Emme ole ohjelmatoimisto Sebastian pääsi lumitöihin ja muihin kotiaskareisiin, kuten perheen omatkin lapset Aino ja Santeri Huujärvi . – Vaihto-oppilaan isäntäperhe ei ole ohjelmatoimisto, eikä oppilas ole palveltavana. Hän osallistuu kotitöihin ja muuhun normaaliin perhe-elämään, muistuttaa perheen äiti Petra Huujärvi . Huujärville vaihto-oppilasmeininki on ollut luontevaa kahden sukupolven ajan. Sekä Mika että Petra ovat olleet nuorina vaihtareina, samoin lapset Aino ja Santeri. Vuosi maailmalla on antanut näkemyksiä ja kokemuksia. – Siksi halusimme ottaa meillekin vaihto-oppilaita asumaan. Samalla tulee tutuksi toinen kulttuuri puolin ja toisin, perhe perustelee. Mitään luksusta vaihto-oppilaalle ei tarvita. Ei välttämättä ikiomaa huonettakaan. – Täytyy olla oma soppi, sänky ja tilaa opiskelulle. Muuten riittää avoin mieli, kertovat Huujärvet. Vaihto-oppilas asuu perheen kodissa ja syö perheen pöydässä, mutta muita kuluja ei nuoren ylläpidosta koidu. Kotiruokaa on joskus ikävä Päivät Sebastian on käynyt koulua Jämsän lukiolla, tutustunut kavereihin ja osallistunut vanhojen tansseihin. Osallistuminen opetukseen on ollut hieman tylsää kielitaidon puutteen vuoksi. – Parhaat aineet ovat olleet liikunta, kuvis ja englannin kurssit, hän kertoo. Koti-ikävää nuorimies myöntää hieman potevansa. Suomalainen ruoka on toki hyvää, mutta ei lainkaan yhtä mausteista kuin ruoka kotona Meksikossa. Kun vaihtovuosi Suomessa päättyy, piipahtaa Sebastian muutaman viikon ajaksi kotiin ja palaa sitten Eurooppaan. Edessä siintävät opinnot kansainvälisessä yliopistossa, jossa lukuvuodet vietetään vuoron perään Euroopan eri maissa. Tukijärjestö järjestää asiat Huujärvet ovat saaneet omat vaihto-oppilaansa YFU-järjestön (Youth For Understanding ry.) kautta. – Tukijärjestö hoitaa käytännön järjestelyjä ja tuo turvaa työhön, he sanovat. Parhaillaan järjestö etsii uusia vapaaehtoisia isäntäperheitä. Tavoite on, että perheitä löytyisi muualtakin kuin pääkaupunkiseudulta. – Sebastianille on ollut elämys tulla maalle, sillä hänen kotikaupungissaan Monterreyssä asuu viisi miljoonaa ihmistä, sanoo Mika Huujärvi. Tänä talvena Jämsän lukiolla on ollut neljä vaihto-oppilasta. He ovat rikastuttaneet myös koulumaailmaa tuoden mukanaan kansainvälistä tuulahdusta ja kulttuurivaihtoa. – Meillä kotona nuoret puhuvat keskenään espanjaa, sillä Aino oli viime vuoden puolestaan Uruguayssa, nauravat Huujärvet. He lupaavatkin antaa vinkkejä ja opastusta, jos joku muukin innostuisi vaihto-oppilaan vastaanottamisesta. EDIT 295. klo 8.07: Korjattu otsikosta kirjoitusvirhe.