Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Elinkeinoelämän edistäminen on jäänyt sotesäätämisen jalkoihin, kirjoittaa Pekka Hyytinen: ”Ellette usko, käykää tutustumassa jo vuosia valmiina olleen Myllymäen yritysalueen tyhjiin tontteihin”

Auttaako se, että huonon viestin tuoja, sanansaattaja teilataan, epäillään hänen motiiviaan ja jätetään reagoimatta itse viestin sisältöön? Kansanedustaja Piritta Rantanen (sd) kysyy kirjoituksessaan maakuntalehdessä, että ”ajateltiinko kertaakaan, millaista vahinkoa spekulointi aiheuttaa koko Jämsän ja koko Keski-Suomen alueelle?” Kieltämättä Talouselämä -lehden kirjoitus, jota Jämsän Seutukin siteerasi, hätkähdytti. Toteutuessaan ”spekulaatio” olisi Jämsän kannalta veret seisauttava kuin Keskustan taannoinen vaalivoitto, mutta toiseen suuntaan. Jospa kirjoitus olikin tarkoituksellinen vuoto, ensin uhataan molempien tehtaiden lakkauttamisella ja lopulta päädytään säästämään toinen? Se tuntuisi samalta kuin torjuntavoitto Suomelle jatkosodan jälkeen; Karjala ja Petsamo meni, mutta itsenäisyys säilyi. Kansanedustajan kirjoituksessa todetaan, että paperiteollisuuden vaikeudet on tiedetty vuosikaudet, ehkä on ymmärretty myös se mihin kehitys johtaa. Mutta miten Jämsän päättäjät, joiden kärkijoukkoon Piritta Rantanenkin on vuosikausia kuulunut, ovat itse reagoineet? Elinkeinoelämän edistäminen on jäänyt sotesäätämisen jalkoihin. Ellette usko, käykää tutustumassa jo vuosia valmiina olleen Myllymäen yritysalueen tyhjiin tontteihin. Jo aiemmin kirjoitin, että Jämsä ei osallistunut ratahankkeen esiselvitykseen, kuten Jyväskylä ja Orivesi, vaikka kyse on Suomi-radan sivuhaarasta. Kaupunki ei voi ryhtyä yrittäjäksi, mutta monin tavoin se pystyy vaikuttamaan yritysympäristöön. Suoraan päättäjien vallassa on ollut pitää esimerkiksi Seppolan vanhaa koulua ränsistymässä kaupungin pääraitin varrella suhdannehuipusta toiseen. Onkohan autiotaloista aiheutunut mainehaittaa Jämsälle? On kaiketi turha toivoa, että monet amerikkalaisten eläkeyhtiöiden suuresti omistamat pörssiyhtiöt ajattelisivat tuottotoiveissaan Jämsän tai edes Suomen parasta. Niitä kiinnostaa vain se, mitä viivan alle jää tai paremminkin se, mitä siitä jaetaan omistajille. Eurot ja dollarit ovat paperipatruunoiden konsultteja, siinä ei kotiseuturakkaus merkitse mitään. Mutta pitääkö olla huolissaan? Jos Jämsän elinvoimaa ajatellaan, niin pitää ja vieläpä kovasti. Vaikka uhka ei nyt toteutuisikaan, pitää toimia siten, että se voi vielä toteutua. Kirjoittaja on eläkeläinen Jämsänkoskelta.