Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Mitä Sipe Sieppaaja on tehnyt karvamadolle? Sudenpentujen agenttiryhmä on kutsuttu koolle ratkaisemaan mysteeriä

– Jimi, juna lähtee, partiojohtaja Niina Saarisen huuto kantautuu pitkin laajaa leirialuetta. Päivän ohjelma on alkamassa. Saarinen nauraa, että ääni on hänen supersankarin voimansa. Sitä todellakin välillä tarvitaan, sillä menossa on Kuhmoisten Korpisusien historian ensimmäinen partioleiri, Agentti 2.020. Partiolaisia on leirillä reilu 30. Nuorimmat leiriläisistä ovat 7-vuotiaita ja vanhin on täyttänyt 13 vuotta. Heidän lisäkseen perhepartiolaiset vierailevat päivisin Velisjärvellä sijaitsevassa majapaikassa. Vipinää riittää. Leijonanpennut, 10 kilon siika ja Laama Gang, eli sudenpennut, seikkailijat ja tarpojat viettivät lauantaiaamun kiertäen eri pisteillä. Paitatehtaan paidat on värjätty jo aiemmin, mutta nyt on aika kuvioida agentti-logo sapluunan avustuksella paitaan. Uimapisteessä on mukava viilentyä muuten niin helteisessä päivässä, ja etenkin Velisjärven rantaan ankkuroidut vesitrampoliinit ja lukuisat vesilelut osoittavat suosionsa. Kuka on siepannut karvamadon? Ehdottomasti jännin kaikista on aivonystyröitä haastava, pakohuonepelin tyyppinen, mysteeri, jonka aikuiset ovat kehittäneet aittaan. Nuorimmat leiriläiset hihkuvat jännityksestä, kun leirinjohtajana toimiva Ville Saarinen käy nappaamassa Sipe Sieppaajan kuulusteluihin. Leijonanpennuilla on 55 minuuttia aikaa selvittää, onko Sipe syypää Tanhupallon rakkaan karvamadon katoamisesta. – Tiedättehän Tanhupallon ja olette huomanneet, että häntä ei ole nyt näkynyt julkisuudessa, Saarisen kysäisee sudenpennuilta. Ryhmä nyökkii päätään - kyllä kaikki Tanhupallon tietävät. Lapset pukevat otsalamput päähänsä ja astuvat hämärään aittaan. Saarinen panee ajan raksuttamaan, joten salapoliisityö on aloitettava. Todistusaineistoa kasaan Pieneen tilaan tulee säpinää, kun kahdeksan lasta tutkii joka kolkan ja välillä hihkuu löytöjään. Avaimia suljettuun rasiaan etsitään ja kaappeja tongitaan. Kello käy. Pian he löytävät ensimmäisen avaimen. Rasiasta paljastuu kuitteja. Mitä ne mahtavat tarkoittaa? Välillä Saarinen antaa pienen vinkin, mistä etsintää kannatta jatkaa. Lopulta todistusaineistoa on kasassa niin paljon, että syyllinen on selvä. Karvamatokin löytyy. – Jose löysi avaimen seinästä keltaisesta vanusta, Taimi Nisula kertoo ratkaisevista hetkistä. – Pattereiden sisältä paljasti koodi, joka löydettiin uv-valolla, Jose Kauppinen jatkaa. – Oli aika kiire, Vilma Syvälahti kiteyttää. Onneksi ryhmätyö toimi, ja mikä parasta, kaikilla oli hauskaa. Saarinen kertoo, että arvoituksen selvittäminen ei ole kovin helppoa edes vanhemmille, sillä huoneessa vierailleet aikuisetkin saivat häneltä vinkkejä tehtävästä selviytyäkseen. Sudenpennut nukkuvat ryhmänsä ja yhden aikuisen kanssa samassa puolijoukkueteltassa. Koti-ikävä ei ole heitä vaivannut, ja jos sellainen huoli on ollut, on Nisulalla ollut ikävä-tabletteja mukana. Lasten mielestä parasta leirissä ovat olleet tehtävien lisäksi uinti, ruoka ja herkut, joita voi ostaa kioskista. Uunoa lätkitty pitkin yötä Paavo Arrenius , Eero Sumioinen , Kasperi Järvenpää , Miro Nyman , Anton Kirvesmäki ja Evert Pasinen ovat saaneet kuvioitua paitansa. Nyt on hetki aikaa hengailla ennen ruokailua. Nuoret kertovat, että uni ei ole tullut öisin. Osalla pojista on takanaan kahdeksan tunnin unet. Kuulostaa ihan sopivalta? Niin, mutta se on kahden yön saldo, Eero selventää. – Ekana yönä nukuin tunnin. Pelattiin uunoa, hän hymyilee. Eero ja Paavo ovat harrastaneet partiota jo viitisen vuotta. He lähtivät mukaan kiinnostuksesta, eikä kummallakaan ollut entuudestaan tietoa, mitä tuleman pitää. – Olen oppinut tekemään esimerkiksi solmuja ja trangialla ruokaa. Suosittelen partiota, jos haluaa oppia uusia asioita, Eero sanoo. – Niin, ja jos tykkää nukkua metsässä ja olla muutenkin luonnossa, Paavo jatkaa. Ekaa vuotta partiota käyvä Kasperi toteaa ytimekkäästi, että partio on sairaan kivaa. Leiri on parasta ikinä ja kivaa on myös se, että auttamalla ruoan annostelussa voi itse kerätä alennuseuroja kioskille. – Haaveilin aina, että olisi kiva harrastaa partiota, mutta en ole tiennyt, että Kuhmoisissa on edes partio. Viime syksynä pääsin sitten mukaan, kun kerran vanhempani unohtivat ilmoittaa minut ajoissa ja ryhmä oli jo täysi. Leirin aikana pojat ovat päässeet esittämään itse keksimänsä ravintolasketsin, jossa sekä he että yleisö pääsivät nauramaan. Metsästä, agenteilta piilossa, haetut ruoka-aineet muuntautuivat näppärästi nuudeli-nakki-kasvis-wokiksi, joka lämpeni retkikeittimellä Itse valmistettu ruoka oli hyvää, vaikka joku taisi unohtaa maustaa nuudelit. Yksi leirin kohokohta oli myös se, että seikkailijoina leirin aloittaneesta ryhmästä tuli matkan varrella tarpojia. Se vaati kuitenkin suolaisen tarpojien mehun juomista. Saariset varmistivat, että omilla lapsilla jatkuu harrastus Kuhmoisiin vuonna 2011 perustettu partiolippukunta hyytyi aikoinaan ohjaajien puutteesta, mutta kolmisen vuotta sitten toiminta käynnistyi uudelleen Nina Korhosen johdolla. Lippukunnanjohtajana edelleen toimivan Korhosen kädet eivät kuitenkaan riittäneet vetämään kuin yhtä ryhmää. Niina ja Ville Saarisen tytöt innostuivat partiosta, ja kun vaarana oli, että harrastus hiipuisi uudelleen, vanhemmat lähtivät mukaan toimintaan. – Partiolaisia on tullut mukaan todella paljon. Korpisusissa on tällä hetkellä 58 jäsentä, partiojohtaja Niina Saarinen kertoo.