Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Kotikoulua Makongenissa – Viola Wallenius kertoo kolumnissaan, että monissa kylissä lapsilla ei ole kuukausiin mitään yhteyttä kouluun

Savuinen aamu. Joku on sytyttänyt naapurissa roskat tuleen. Savu on ennättänyt jo narulla roikkuviin pyykkeihin, jotka jätin illalla kuivumaan. Kotikoululaiset laahustavat väsyneinä repaleiset vihot kainaloissaan. Motivaation huippu. Ketään ei kiinnosta tänään Länsi-Afrikan historia tai geometria. Ei sitten pätkääkään. Mieluummin vaikka tiskataan tai pestään pyykkiä. Tai jos me vaikka pestään noi pölyiset kattoparrut - jooko. Tältä kuulostaa kotikoulu viiden kuukauden jälkeen. Lapsia kyllästyttää ja väsyttää. Seinät kaatuvat päälle, eikä ’Amina osti kolme omenaa’ -laskut enää sytytä. Netistä löytyneet hassun hauskat englannin tehtävät eivät enää naurata. Maaliskuiset kepeät kotikoulupäivät ovat muuttuneet suokävelyksi ja epätoivoisiksi yrityksiksi motivoida oppijoita. Kenia ei ole järjestänyt lapsille etäkoulu mahdollisuuksia. Ei ole Wilmaa, Zoomia tai Meetiä. Tai mitään muutakaan sähköistä oppimisympäristöä tai etäkoulujärjestelmää. Koulut ovat tällä tiedolla suljettuina ensi vuoteen saakka. Tällä hetkellä lasten oppiminen on vanhempien, huoltajien ja kyläyhteisöjen vastuulla. Vanhemmat voivat päättää opettaa tai olla opettamatta. Valinta vaikuttaa tietysti suoraan lapseen. Monissa perheissä ja kylissä lapset viettävät kuukausia ilman minkäänlaista yhteyttä kouluun tai koulutehtäviin. Jossain määrin on myös ymmärrettävä: Voiko äiti, joka ei ole käynyt päivääkään koulua, opettaa lapsilleen Pythagoraan lauseen? Enpä usko. Luku- ja kirjoitustaidottomille vanhemmille, vastuu on mahdoton. Epäreilua on tietenkin se, että se kostautuu nyt heidän lapsilleen. Ruokatauot venyvät ja yhtäkkiä kaikki ovat äärimmäisen innokkaita pesemään lattioita ja kantamaan vettä. Kotitöiden tekeminen onkin nyt yllättäen kaikkien lempipuuhaa ja tehtävistä suorastaan kilpaillaan. – Sen sijaa Mau Mau-sodan vaiheet saavat aikaan vain epämääräistä mutinaa. Koronan myötä elämä on muuttanut muotoaan. Aamujen kouluunlähtö sekasorto on poistunut ja tilalle on tullut uudenlainen arki, jota värittää nyt kauhunsekainen tunne siitä, kuinka tässä nyt käy ja oppivatko lapset yhtään mitään. Elämä on nyt erilaista. Uudenlaista, haastavaa ja opettavaista. Elämä on muistuttanut meitä turvallisuuden tunteen merkityksestä, terveyden tuomasta onnesta ja opettajien arvokkaasta työstä. Elämä haastaa meitä, mutta se ei tarkoita, että se olisi nyt huonompaa. Elämä on joka päivä. – Silloinkin, kun vastaus matematiikan ongelmaan on: mä en jaksa enää.