Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Maailman tunnetuimman joululaulun sävel soi samana eri puolilla maailmaa, mutta sanat vaihtuvat kielen mukaan, kirjoittaa Hannu Teider

Joulutunnelmaa luovat oleellisesti laulut, siinä kuin joulupyhinä perinteet ja tavallista juhlavampi ruokapöytä. Radiosta löytyy jopa joululauluille omistettu oma kanava, jossa joulua on viritetty laulujen siivittämänä marraskuusta lähtien. Joululauluja opitaan usein lapsena ja sanat säilyvät hämmästyttävästi muistissa vuosikymmenten yli. Jouluun liittyy muutakin selittämätöntä nostalgiaa ja mystiikkaa. Muistamme vanhoista jouluista erikoisia yksityiskohtia, jotka muina vuodenaikoina katoaisivat nopeasti muistista. "Laulujen ohella joulu on rentoutumisen, yhdessäolon ja levon aikaa." Mutta mikä on kuuluisin joululaulu? Joululaulu, jonka sävel soi samana eri puolilla maailmaa, mutta sanat vaihtuvat kielen mukaan. Maailman tunnetuin joululaulu ”Jouluyö, juhlayö” kuuluu alkuperäiskielellä saksaksi ”Stille Nacht, heilige Nacht”. Jouluyö, juhlayö esitettiin ensimmäisen kerran Pyhän Nikolauksen kirkossa Obernorfissa, Itävallassa, 24. joulukuuta 1818. Säveltäjä Franz Xaver Gruber sävelsi laulun alun perin uruille, mutta hän joutui säestämään ensi esityksensä täpötäydessä kirkossa poikkeuksellisesti kitaralla. Rotat olivat järsineet kappelin urut käyttökelvottomiksi. Maailmanlaajuinen jouluhittihän siitä syntyi, pienistä vaikeuksista huolimatta. Laulu on käännetty jo yli 300 kielelle. Jouluyö, juhlayön suomensi Laukaassa 180 vuotta sitten syntynyt Jyväskylän kirkkoherra Gustaf Oskar Schöneman, joka sanoitti myös toisen suositun joululaulun ”Joulupuu on rakennettu”. Erikoisuutena mainittakoon, että Jouluyö, juhlayö löytyy suomeksi ruotsalaisesta virsikirjasta. Laulujen ohella joulu on rentoutumisen, yhdessäolon ja levon aikaa. Joulu on tervetullut tauko kiireen ja työpaineiden keskellä. Suomi hiljenee joulupyhiksi, muttei onneksi täysin. Joulupyhinä valot eivät sammu, virtaa riittää, sairaita hoidetaan ja isoveli valvoo. Hyvä on muistaa joulupyhinä heitä, jotka pyörittävät yhteiskunnan rattaita ja vastaavat turvallisuudesta. Jouluna on syy muistella Ruotsin kruunupäitäkin. Vielä runsaat 200 vuotta sitten Suomessa jouluun kuului neljä joulupäivää. Ruotsin kuningas Kustaa III leikkasi kuitenkin joulupyhät puoleen 1774. Työnantaja pelkäsi, että työväestö laiskistuu liikaa neljän peräkkäisen pyhäpäivän vietossa. Ruotsalaisille kiitos, etteivät vieneet meiltä joulusta enempää. Ikimuistoiset sävelet rauhoittakoon kielet ja mielet. Jouluyö, juhlayö Täytetty nyt on työ. Olkoon kunnia Jumalalle! Maassa rauha myös ihmisille.