Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Seitsemän veljestä innoitti Päivi Riihisen tuoreinta näyttelyä

Viime kesänä, kun Päivi Riihinen sai sattumalta käsiinsä Aleksis Kiven klassikkoteoksen ja inspiroitui sen tarinoista, syntyi idea uuden näyttelyn teemasta. Hänelle selkeytyi vasta myöhemmin, että tänä vuonna Seitsemän veljeksen julkaisemisesta tulee kuluneeksi 150 vuotta. Riihinen on sitä mieltä, että Kivi on onnistunut sanoittamaan suomalaisen maiseman piirteet ja kansan paremmin kuin kukaan muu. Veljessarjan tarinat ja persoonat elävät vieläkin. –  Riitojen jälkeen sovitaan, eikä kukaan heistä pärjäisi yksin. Tässä päivässä on yhä samalla tavalla. Voimasta seitsemän miehen Jämsänkoskelaisen kuvataiteilija Riihisen taide saa tänä kesänä paikkansa Kuorevedeltä Hattulan tilalta. Elinmäen kylässä Liesjärven ja Jämsänjärven kupeessa sijaitsevan Hattulan torpan navettarakennus avautuu yleisölle 1. heinäkuuta. Iita Mäkisen vanhan navetan eläimet ovat tätä nykyä kuitenkin savesta. Se toimii näyttelytilana ja keramiikkamyymälänä Riihisen taideteoksille. Näissä teoksissa puhuvat suomalaiset kansantarinat ja kantavana teemana toimii Seitsemän veljestä. Yli kymmenen vuoden ajan Riihisen tiedossa on ollut navetan uusi käyttötarkoitus ja paikkana Hattulan tila on toiminut hänen tekemisen lähtökohtanaan. Taidetilalla miljöö ja Kiven tarinat yhdistyvät. Riihinen kertoo, että maisemassa on paljon samaa kuin Kiven runoudessa. Pienten torppien ikkunoista avautuvat näkymät ovat niitä, mitä aiemminkin on maalattu. Näyttelystä saa toki taiteilijan mukaan enemmän irti, jos tuntee hahmot ja tarinat, joita teokset kuvaavat. Tarinat tuntevalle esillä on useita tuttuja kohtauksia ja henkilöitä. Veistokset saavat muistelemaan veljessarjaa kuvaavaa runoa. ”Muuallekin kuin instituutioihin” –  Minulla on aina ollut tarve tuoda taide tiettyyn paikkaan, missä se lepää. Ympäristön merkitys on valtavan suuri. Riihinen kannustaa kokeilemaan ainakin kerran jotain muuta kuin museonäyttelyitä. Hän painottaa, että taidekokemuksessa on kaikki aistit käytössä ja taideriihessä tuntee sen ominaisen tuoksun sekä äänimaiseman. – Teosten tekijänä olen vastuussa siitä, kuinka ne ovat esillä. Ei ne minnekään muualle tämän paremmin sopisi. Taidetila on Riihisen mukaan erilainen rikkaus lähistön taidekentässä. Taide on mielenhoitoa Perinteiseksi tekijäksi itseään luonnehtiva Riihinen uskoo taidekokemukseen. Tarinassa on aina jotain, joka vie mukanaan. Muiden tarkastellessa hänen teoksiaan, Riihinen luottaa siihen, mitä on itse kokenut ja uskoo sen välittyvän. – Kun lähtee pois tilasta, mutta taide on jäänyt puhumaan, kokemus on onnistunut. Poikkeuksellinen kevät on vain vahvistanut Riihisen sisäänrakennettua luovaa pohjaa. Pandemia aiheutti ihmisiin tiedottomuutta tulevasta. Tällainen rooli on vaikea omaksua, sillä nykyään tietoa on jatkuvasti saatavilla. Lähes jokaisen täytyi nyt pysähtyä uudella tavalla olemaan hetkessä ja tyytymään siihen. Valmiuksia itsensä ilmaisemiselle Jatkossa Riihinen haluaisikin tarjota kokonaisvaltaisempia elämyksiä kunnostamallaan Hattulan tilalla. Hän suunnittelee jotakin, missä yhdistyy luonto, taide ja kyseinen ympäristö. Tulevaisuudessa hän haluaa omalla esimerkillään tuoda nuorille lisää valmiuksia ja vapautta taiteelliseen ilmaisuun. Tietämättömyyden, herkkyyden tai vapauden tukahduttaminen lapsena tarkoittaa, että jotain tärkeää jää jakamatta tai vastaanottamatta. –  Taiteen ei pitäisi olla opintosuunnitelman mukaista. Mielikuvitus oli lapsena oma pelastukseni, hän pohtii. Jotain samaa voisi sanoa olevan tilan entisessä ja nykyisessä omistajassa. Iita Mäkinen tunnettiin alueella sisukkaana ja persoonallisena. Riihinen taas kertoo, että hänen haaveensa ovat aina määrätietoisia, mutta useat ongelmat voi ratkaista luovuudella.