Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Lääkejäämiä pääsee puhdistamon läpi Jämsässäkin, mutta suurin haaste on typpi – Vesi-illassa puhuttiin myös lakimuutoksesta ja omasta vesijalanjäljestä

Onnea on puhdas juomavesi. Sen tietävät miljoonat ihmiset maailmalla, joilta tämä elämisen ehto puuttuu. Jämsäläiset voivat toistaiseksi juoda vetensä melko turvallisin mielin. Puhdasta pohjavettä riittää myös pyykinpesuun ja vessan huuhteluun. Kaikkiaan Jämsässä kuluu vuosittain vesijohtovettä noin 1,1 miljoonaa kuutiota. – Meillä pohjavedessä ei ole todettu esimerkiksi mikromuoveja, sanoo Jämsän vesihuoltopäällikkö Pekka Karppinen . Vesiasioista laidasta laitaan keskusteltiin keskiviikkona Jokivarren puukoululla, kun paikalliset Lions-järjestöt järjestivät vesiaiheisen keskusteluillan. Kyseessä on Suomen Lions-liiton toteuttama valtakunnallinen hanke, joka kantaa nimeä Puhtaan veden puolesta. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö. Typpi Jämsän haasteena Käytössä vesi likaantuu ja uusia puhdistusmekanismeja on tarpeen kehittää. Jämsän keskuspuhdistamon haaste on tällä hetkellä typpi, jota ei nykyisellä puhdistusmenetelmällä saada likavedestä poistettua. Suunnitteilla onkin 6,5 miljoonaa euroa maksava uusi puhdistamo, joka on aloittamista vaille valmis. Määräraha hankkeelle on varattu, mutta rakennushanke on viivästynyt valitusten myötä. – Vedenpuhdistamon nykyinen ympäristölupa on voimassa vuoden 2021 alkuun saakka. Sen jälkeen uusi puhdistamo täytyisi olla jo toiminnassa, sanoo Karppinen. Puhdistuslaitosten läpi pääsee vesistöön myös esimerkiksi lääkejäämiä. – Kolmisen vuotta sitten tehty tutkimus paljasti, että Jämsässäkin niin tapahtuu. Jostain syystä tutkimuksessa ei näkynyt huumejäämiä, mutta arvelen niitäkin olevan, sanoo Karppinen. Runsassateisten kesien riesa on Jämsässä ollut ohijuoksutusten tarve. Neljään vuoteen ei ole tarvittu ohijuoksutuksia, sillä kesät ovat olleet kuivia. Järvet ja joet ovat puhtaita Ely seuraa Jämsässä 37 pintavesiyksikön tilaa. Jämsän pintavesistöjen yleistila on kaiken kaikkiaan hyvä. Kahdeksan vesialuetta on jopa erinomaisessa kunnossa, mutta aina löytyy parannettavaa. – Tavoite onkin saada pintavedet vastaamaan luonnon omaa ekologista tilaa, kertoi vesienhoidon koordinaattori Ansa Selänne Keski-Suomen Ely-keskuksesta. Jämsäläisten silmäterä on keskustan läpi virtaava Jämsänjoki. Selänteen mukaan joki on määritelty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, jolloin sen tarkkailua koskevat eri kriteerit kuin muita pintavesiä. UPM mittaa säännöllisesti joen veden laatua ja hoitaa esimerkiksi jokialueen kalakantaa. – UPM:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtailta lähtee joka sekunti yhteensä 500 litraa jätevettä. Siksi meillä riskien arviointi ja häiriöiden ennaltaehkäisy korostuu, sanoo yhtiön ympäristöpäällikkö Pia Siirola-Kourunen . Hulevedet erityiseen syyniin Vesi-illan yleisöä kiinnostivat myös hulevesimaksujen käyttö sekä veneilijöille tärkeä pilssipumppu. Karppisen mukaan hulevesimaksut ohjautuvat hulevesijärjestelmän kehittämiseen. Juuri perustetun ympäristöinsinöörin tärkeä työtehtävä on juuri hulevesiohjelman suunnittelu. – Pilssipumppuun on puolestaan rahat tulevassa kaupungin budjetissa, jos niitä ei sieltä oteta pois, kertoi tilaisuutta johtanut vt. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen . Haja-asutusalueiden jätevesilakiasia puhutti niin ikään yleisöä. Uusien puhdistusvaatimusten mukainen järjestelmä pitäisi olla käytössä lokakuun lopussa. Pekka Karppisen mukaan puutteita lienee edelleen niin Jämsässä kuin muuallakin. Teemaillan tavoite oli saada jämsäläiset huomioimaan entistä enemmän vesistöjen tilaa ja tarkkailemaan omaa vesijalanjälkeään. Päivitetty 5.9. klo 17.12: Korjattu vedenkulutuksen määrä Jämsässä vuosittain.