Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Tulospalvelu Podcast Kaupallinen yhteistyö

Harrastuksesta kasvoi laaja sotamuseo

Yksinäinen taskukello vitriinissä kertoo pysäyttävän tarinan. – Samaan kranaattiin pysähtyi kello ja sitä kantanut sotilas. Kello oli kaikki, mitä omaisille jäi kaatuneesta kotiin lähetettäväksi, Kuhmoisten ase- ja varusmuseon omistaja Ari Lehtonen kertoo. Ase- ja varusmuseo esittelee kaikenlaisia Suomen sotiin liittyviä esineitä. Lehtosen mukaan museovieraita kiinnostavat nyt erityisesti sota-aikaiset käyttöesineet. – Nuorempia alkaa kiinnostaa esineistö, kun isovanhemmat eivät ole enää niistä kertomassa, Lehtonen kuvailee. Esillä on noin 220 asetta, noin 2000 muuta esinettä ja noin 1200 kirjan kirjasto. Lehtosen kokoelmissa esineistöä on moninkertainen määrä. Kaikki sai alkunsa Lehtosen omasta innostuksesta Suomen historiaan. – Piti perustaa museo, kun kotiin ei enää mahtunut tavaroita, Lehtonen naurahtaa. Museossa sota-aikaan voi perehtyä esimerkiksi valokuvia ja postikortteja selaamalla. – Yleisin huoli rintamalta kotiin lähetetyissä kirjeissä koski arkisia asioita: onko puita riittävästi, onko perunoita, saadaanko heinät korjattua, Lehtonen kuvailee. – Kotona taas huolena oli, onko rintamalla riittävästi vaatteita, onko mitään sattunut tai vaivaako joku mieltä. Museon vanhimmat aseet ovat Suomen sodasta 1800-luvun alusta. Aseharvinaisuuksia on myös ainoa maailmassa tunnettu Lahti-pistooli, joka Lehtosen tietojen mukaan on ollut suomalaisen panssarikapteenin käytössä. Museossa on esillä myös suomalaisen SS-joukoissa taistelleen sotilaan maahan tuoma, norjalainen Jarman-kivääri. Esillä on myös sotien aiheuttaman tarvikepulan aikaan paperista tehtyjä esineitä, kuten laukkuja ja kenkiä. Vaikka Lehtosen kokoelma on suuri, hän ei aktiivisesti etsi tavaroita, vaan katsoo mitä tulee vastaan. Koska sodankäynyt sukupolvi ei ole enää kertomassa esineistä, monet nuoremmat eivät enää tiedä, mitä perikunnalle jääneet esineet ovat. Lehtonen kertoo esimerkin nettihuutokaupasta, jossa rautaista esinettä oli myyty euron lähtöhintaan. Lehtonen oli ostanut esineen kahdella eurolla. Kyseessä oli suomalaisen Maksim-konekiväärin alusta. Ase- ja varusmuseoon voi myös lahjoittaa esineitä. Erityisen kiinnostunut Lehtonen on pelastamaan vaatteita, papereita ja valokuvia. Lehtosen mukaan ne ovat sellaisia esineitä, jotka helposti hävitetään. Esimerkiksi kaikenlaiset sotavalokuvat kiinnostavat Lehtosta, vaikka ei olisi tiedossa, ketä kuvassa on tai missä se on otettu. – Kuvat kertovat paljon esimerkiksi siitä, miten asepukumalleja on käytetty, Lehtonen kuvailee. Lehtosta harrastuksessaan kiehtoo se, että jatkuvasti löytyy uutta tietoa. Harrastus on antanut uutta valoa myös omaan sukuhistoriaan. Vain kaksi vuotta sitten Lehtoselle selvisi, että hänen oma isoisänsä oli ollut purkamassa Viipurin radiomiinoja. Tapaus on noussut legendaariseksi, koska suomalaiset soittivat radioaalloilla kolme vuorokautta Säkkijärven polkkaa, jotta tietylle taajuudelle viritetyt miinat eivät räjähtäisi. Museossa Lehtonen on kuullut veteraaneilta monia tarinoita, joita he eivät olleet kertoneet kenellekään aiemmin. Näitä tarinoita Lehtonen on myös kirjoittanut ylös. Museo täyttää tänä keväänä 20 vuotta. Museon merkittävyyttä kuvastaa hyvin se, että museosta on haettu aineistoa yhteensä 36 julkaistuun historiateokseen. Lehtonen toivoo, että museovieraalle jäisi museosta ajattelemisen aihetta. – Toivoisin, että oppisimme arvostamaan veteraaneja, kun näemme, millaisilla välineillä he ovat tulleet toimeen. Voimme yrittää asettua samaan asemaan, ja miettiä, onnistuisiko sama meiltä, Lehtonen sanoo. Esillä on noin 220 asetta, noin 2000 muuta esinettä ja 1200 kirjan kirjasto. Tilaa on 280 neliötä, lisäksi museon pihalla on kesäisin esimerkiksi tykkejä. Ari Lehtosen omissa arkistoissa on moninkertainen määrä esineistöä, ja näyttelyä uusitaan ja vaihdellaan jatkuvasti sen mukaan, mikä ihmisiä kiinnostaa. Vieraita museolla käy vuosittain 6000-8000 henkilöä. Suurin osa heistä on ulkopaikkakuntalaisia. Museolla on käynyt vieraita kaikkiaan 36 eri maasta. Yleisimmät ulkomaan vieraat ovat Virosta ja USA:sta. Museo täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Museo on kesäkuusta elokuuhun auki tiistaista sunnuntaihin, muuten tilauksesta ryhmille.