Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Kuntatalouden syöksykierre – ”Kehitys vaatii asenteen muutosta”, Hannu Teider kirjoittaa

Samaan aikaan kun puolueet haravoivat ehdokkaita huhtikuun 2021 kuntavaaleihin, näkymät kunnissa synkkenevät. Talouden pohja murenee, kukkaro ammottaa tyhjänä eikä täydennystä ole tulossa. Yhä useampi kunta tekee tappiollista tulosta, jonka seurauksena henkilöstön lomautukset ja Yt-neuvottelut ovat arkea. Syvä kunnioitus ja kiitos kunnallisvaaliehdokkaille, jotka uskaltavat vaikeassa tilanteessa lähteä vastuunkantajiksi kuntatalouden vartijoina. Päättäjiä odottaa hikinen urakka. Yhteenvetoa kuntien talousluvuista viime vuodelta ei ole vielä julkaistu, mutta se oli selkeästi huonompi kuin 2018. Odotettavissa on vuosikymmenten surkeimmat talousluvut. Toissa vuonna kaksi kolmasosaa kunnista teki tappiota.  Kuntien tulot eivät siis riittäneet kattamaan kuluja ja poistoja. Tulevat ehdokkaat joutuvat puntaroimaan, mitä äänestäjille lupaa? Suomessa eletään historiallisen murroksen aikaa. Kun koko sotien jälkeisen ajan kuntapoliitikot tehtailleet uudistuksia ja uusia menolisäyksiä, on jatkossa hiljaisempaa. Kuntapoliitikot joutuvat tekemään kipeitä menoleikkauksia ja asukkaiden vastustusta herättäviä päätöksiä. Halusivat he tai ei, euro määrää tahdin. Sulle-mulle jakopolitiikka ei enää toimi. Jatkossa niukkuutta jaetaan ja mietitään mitä palveluja täytyy supistaa. Syntyneiden määrän romahtaminen yhdistettynä eläkeläisten nopeaan kasvuun on yhtälö, joka heijastuu väistämättä kaikkialle. Menot kasvavat vauhdilla, eikä uusia veronmaksajia ole näköpiirissä. Uusi lapsia syntyi viime vuonna Suomessa historiallisen vähän, vain 45 597. Jämsässä syntyi viime vuonna 83 lasta, 10 vuotta sitten 221 ja 1990-luvun alussa jopa yli 300. Nälkävuosina 1860-luvun loppupuolella Suomessa on syntynyt yhtä vähän lapsia. Tuolloin Suomessa asui 1,7 miljoonaa asukasta, nyt yli kolminkertainen määrä. Ikähaitarin toisessa päässä seuraavan 10 vuoden aikana eläkeläisten määrä kasvaa noin neljännesmiljoonalla. Eläkeläisiä on nykyisin 1,6 miljoonaa, 10 vuoden kuluttua lähes 1,9 miljoonaa. Sosiaali- ja terveysmenot, jotka nyt kahmaisevat valtaosan kuntien menoista, räjähtävät kasvuun. Ennenkin on pärjätty ja selvitty vaikeista ajoista, mutta kehitys vaatii asenteen muutosta. Päättäjien on hyvä muistaa, ettei kaikki viisaus istu aina omassa päässä. Yhteistyön talvisodan hengessä voi aloittaa vaikka heti. Kuuntelemalla avoimin mielin myös toista osapuolta. Kirjoittajan nuoruudessa Jämsässä paistoi aina aurinko.