Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

”Jämsän komiit” -sanonta viitannee joenvarren mahtikartanoihin – Katso kuvagalleria kartanoista

Jämsään rakennettiin aikanaan poikkeuksellisen paljon näyttäviä kartanoita. Jokivarressa ja sen välittömässä läheisyydessä oli parhaimmillaan kolmisenkymmentä kartanoa, joista nykypäivänä on jäljellä noin puolet. Kartanon nimellä kulkeneista suurtiloista kaikki eivät aivan virallisesti olleet kartanoita, vaikka kansansuussa miltei kaikkia suurempia tiloja kutsuttiin kartanoiksi. Tässäkin jutussa käytetään siksi suurtiloista nimitystä kartano. Kyliensä kantatiloja Useat valtavien maa-alueiden keskellä olevat kartanot olivat omien kyliensä kantatiloja. Tällaisia olivat muun muassa Kaipola, Saari, Vitikkala ja Ruotsula. Suurimmilla tiloilla oli maata yli 1000 hehtaaria ja peltoakin 50-80 hehtaaria. Vaikka 1860-luvun nälkävuodet koettelivat Jämsääkin, tuli isoille tilallisille lisärahaa metsien nopean arvonnousun myötä. Kotiseutuasiantuntija Hannu Ahlstedtin mukaan metsien arvo nousi rajusti paperitehtaiden ja suurien sahojen perustamisen myötä. – Yllättäen lisääntynyttä rahaa sijoitettiin muun muassa uusien rakennuksien tekemiseen ja vanhojen korjauksiin sekä laajennuksiin. Monien kartanoiden jäljet johtavat jopa 1500-luvulle saakka. Vanhimmat varsinaiset kartanorakennukset ovat 1800-luvulta, kuten Kuikka, Ruotsula ja Vitikkalan kartano. Toinen kartanoiden rakentamisen aika osui 1900-luvun alkupuolelle, jolloin rakennettiin uusia kartanoita ja tehtiin vanhoihin mittavia peruskorjauksia ja laajennuksia. Kaipolan, Vinnin, Karhulan ja Saaren kartanot kuuluvat tälle aikakaudelle. – Laajennuksien yhteydessä moniin kartanoihin tehtiin näyttävyyttä lisäävä torni, toinen kerros ja lisähuoneita. Torneista tähystettiin, koska joella liikennöivät laivat ovat tulossa kohdalle. Kartanot rakennettiin kallionnyppylöille ja mäkien päälle niin, että rakennusten edustavin puoli oli joen suuntaan. Moneen kartanoon kuului oma laivalaituri. – 1800-luvun loppupuolella joella kulkeneet laivamatkustajat ihailivat kartanoita, jotka näkyivät hyvin peltojen keskeltä. Siitä lienevät lähteneet puheet Jämsän komiista ja Jämsän ylpiistä, Ahlstedt uskoo. Laivalla matkustaminen oli tuolloin yleinen liikkumismuoto, sillä esimerkiksi Lahdesta liikennöivälle rautatielle ei päässyt muulla tavalla. 1880-luvulla matkailukin nosti päätään, joten ihmiset kulkivat laivoilla myös tutustuakseen uusiin seutuihin. Palvelusväki hoiti maatilojen työt Jämsän kartanot olivat pitkään paremman väen asuntoja. Niissä asui erilaisia virkamiehiä, kuten pankinjohtaja Armas Rautio ja nimismies Hugo Palmroth . Toki he olivat samalla myös isojen tilojen maanviljelijöitä, mutta käytännössä runsaslukuinen palvelusväki hoiti maatilojen työt. – Piikoja ja renkejä oli runsaasti kaikissa kartanoissa, sillä koneita ei vielä ollut käytössä. Sen takia työvoimaa tarvittiin paljon niin lehmien lypsämiseen kuin peltotöihinkin. Lisäksi maatalouden sesonkitöihin lisätyövoimaa saatiin torppareista, Ahlstedt kertoo. Edit: 25.10.2019 klo 12.57 Poistettu Taurialan tilan kuvatekstistä maininta lihakaupasta. Lihakauppa toimi viereisessä sivurakennuksessa, eikä päärakennuksessa.