Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Diginatiiveille perinteiset agraariset ilmaisumme kuulostavat siansaksalta: ”Harva lypsää lehmiä käsin, mutta sitäkin useampi yrittää lypsää rahaa yhteiskunnalta”

Olemme ehtineet hyvän matkaa 2000-luvun puolelle, mutta suustamme tulee vielä hyvin perinteisiä ilmaisuja. Diginatiiveille ne kuulostavat siansaksalta. Eipä silti, nykyajan teinien lähinnä lyhenteillä kyllästetty viestintä alkaa olla täyttä hepreaa. Syyskuussa hallitus kokoontui budjettiriiheen päättämään mihin hassaavat juuri minun veroeurot. Nykyään riihet näyttävät olevan melko prameita. Kesärannassa onkin hyvä mullata yhteisiä asioita. Riihen käyttö talousarvion tekoon lienee vakiintunut 1980-luvun alussa. Samalla vuosikymmenellä itse temusin suulissa. Suuli on Länsi-Suomessa vähän kuin lato idässä. Heinänteon aikaan hypimme siellä paalien sekaan. Tietäähän sen mitä siitä seurasi. Ennemmin tai myöhemmin vastaan tuli kuollut hiiri. Useammin kävi kuitenkin niin, että seuraavana päivänä ihoa kirveli heinänkorsien pistelyn jäljiltä. Voi hyvin sanoa, että otti ohraleipä. Mutta että tuntumaa on alkutuotantoonkin. Eikä se ollut mitenkään alkukantaista, sähköiset paimenpalvelut kiersivät peltojen ympäri. Vähänpä se tuntui jännältä sormissa. Nykyajan navetat muistuttavat messuhalleja. Karsinoita on eniten toimistoissa. Lehmiä ei enää näe sattumalta, kantturoita sitäkin enemmän. Harva lypsää lehmiä käsin, mutta sitäkin useampi yrittää lypsää rahaa yhteiskunnalta. "Nykyään puolet meistä on ihan naatteja." Paalaaminen oli vielä 80-luvulla peruskauraa. Lähes ohikiitävässä hetkessä se syrjäytti seipäille nostelun. Nykyään näkee vain strutsin munia pelloilla. Niistä tulee semmoinen seipään niellyt olo. Olisikin aika palauttaa heinäseipäiden jäykkä muoto teiden varsille. Ehdotan, että ensi kesänä heinäseipäiden rivistö ulottuisi Hangosta Petsamoon. Miten olisi Ysitien varteen maailman suurin heinäseiväs? En pahastu, että varastatte ideani. Silloin kun maisema vain lainehti viljaa, kun oli enemmänkin töitä sirpille ja vasaralle, ihmiset eivät stressaantuneet samaan tapaan. Tietotyö ei ylikuormittanut aivoja, vaan lanttu leikkasi terävästi. Nykyään puolet meistä on ihan naatteja. Uudelleenrakennuksen vuosikymmenillä pysyttiin perusasioiden äärellä, osattiin erotella jyvät akanoista. Silloin ei pelätty taantumaa, vaan hallaa ahoilla. Sellaisia ne halla-ahot ovat. Niitä on paljon Soinin yläpuolella. Loppuyhteenvetona voisin todeta, että näiden asioiden puinnissa riittää kyllä sarkaa kynnettäväksi.