Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Puhtaan veden puolesta – Myös Jämsässä panostetaan vesien suojeluun tulevaisuuden uhkia vastaan

Vesien puhtaus puhututtaa sekä ulkomailla että kotimaassa. Suomessa on tällä hetkellä menossa hankkeita, jotka pyrkivät turvaamaan Itämeren sekä sisävesien puhtauden. Sisävesissä yksi keskustelun kohteista on Päijänne, jonka puhtaustilanteella on pitkä ja monivaiheinen historia. – Jämsässä tiedostetaan aika hyvin vesien tilanne joen takia. Jo pitkään on mennyt paremmin, mutta aina löytyy parantamisen varaa, uskoo Hannu Reijonen , Lions Club Jämsä/Himoksen puheenjohtaja. Reijonen viittaa tehtaisiin, jotka ovat heittäneet jätteitään lähivesiin. Reijosen mukaan tämän takia Päijänne oli aikoinaan peräti käyttökelvoton, ainakin kalastuksen ja uimisen kannalta. Uusien puhdistuslaitosten ja prosessien myötä tilanne on kuitenkin parantunut. Päijänteen puhtaus on nykyään virallisten mittausten mukaan ainakin tyydyttävässä kunnossa. Myös kalastaja Ari Sorvari on tyytyväinen, että lähivesien puhtauteen kiinnitetään enemmän huomiota. Hän kertoo olevansa sitä ikäpolvea, joka näki lähivedet likaviemärinä. – Aika harva tiedostaa, miten arvokas tuo Päijänne on. Minä ainakin toivon, että järven arvostus lisääntyisi, Sorvari sanoo. Moni asia uhkaa vesien puhtautta Sorvari on vakaasti sitä mieltä, että järvien puhtautta tulee arvostaa ja suojella. Päijänteen rannalla asuva kalastaja uskoo, että järven ongelmat täytyy ottaa vakavasti. Hänen mukaansa tulevina vuosikymmeninä saattaa ilmetä sellaisia uhkakuvia, joista vielä ei edes tiedetä. – Muoviongelma on ainakin semmoinen, mihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Mutta isoin uhka tällä hetkellä on varmaan Keski-Euroopasta tuleva ilmansaaste. Rikkipitoisia sateita voi tulla rajojen yli huomaamatta, minkä takia ilmansaaste on globaali ongelma, Sorvari kuvailee. Toinen asia, mitä monet eivät tiedosta, on veden säännöstely. Sorvarin mukaan kymmenisen vuotta sitten Päijänteestä alettiin pullottaa entistä enemmän vettä pääkaupunkiseutua varten. Mikäli tätä sattuu kesien ollessa kuivia, järven pinta voi vaihdella dramaattisesti. Kuitenkaan Sorvari ei pidä veden säännöstelyä kovin suurena ongelmana, kunhan vain siihen muistetaan kiinnittää riittävästi huomioita. Kalastaja näkee, että yhteiskunta ja yksilö voivat tehdä paljonkin suojellakseen vesistöjen puhtautta. Hän antaa esimerkiksi Päijänteen, jonka kehitystä hän on päässyt seuraamaan pitkällä aikavälillä. Sorvari muistaa ajan, jolloin päättäjät eivät välittäneet Päijänteen saastumisesta, kunhan se tuotti rahaa. Asenteiden muuttumisen myötä järvi on kuitenkin lähtenyt parantumaan, mikä kertoo vaikuttamisen mahdollisuudesta. – Näkisin, että yksilö voi tehdä paljonkin vesien hyväksi. Tärkeää on, että ei tuhlaa ruokaa, miettii miten kulkee ja käyttää tervettä maalaisjärkeä kuluttaessaan. Ilmaliikennettä ainakin pitäisi vähentää ja verottaa. Mutta ohjaus sun muu tulee politiikoilta, eli niiden pitäisi puhua vähemmän ja tehdä enemmän, Sorvari kiteyttää. Syyskuussa järjestetään tapahtuma puhtaan veden puolesta Tänä vuonna eri järjestöillä on tavoitteena edistää vesien puhtautta. Yksi sellainen on kansainvälinen palvelujärjestö Lions Club, jonka Suomen lohkot aikovat tehdä yhteistyötä puhtaiden vesien puolesta. Ensimmäinen askel vesiensuojelun tehostamisessa on Puhtaat vedet -tapahtuma, jonka leijonat järjestävät keskiviikkona 4.9. Jokivarren Puukoululla. Tapahtuman tavoite on tiedottaa ihmisiä lähivesien tilanteesta ja innostaa heitä perustamaan ”vesileijonien verkosto”, joka haastetaan toimimaan yhdessä vesien hyväksi. Ympäristöministeriö tukee tapahtumaa ja siihen osallistuu monta asiantuntijaa muun muassa Ely-keskukselta, UPM:ltä ja Jämsän kaupungilta. Myös Sorvari on yksi tilaisuuden alustajista. – Minusta on tärkeää, että alue on kiinnostunut omien vesiensä tilasta. Vesien hoidon slogan on ”Vesien tila hyväksi yhdessä” ja se on minusta hyvä pohja tehdä työtä vesien hyväksi. Kun kaikki tekevät jotain asian hyväksi, niin silloin myös saadaan aikaiseksi, kertoo Ansa Selänne , tapahtumassa puhuva Ely-keskuksen yli-insinööri. Tapahtuman ohjelmaan kuuluvat asiantuntijoiden alustukset ja sitä seuraava keskustelupaneeli. Sekä Reijonen että Sorvari toivovat, että tapahtuma kiinnostaisi paikallisia.