Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Karjalaisuus näkyy ja kuuluu edelleen Jämsän kylillä ja toreilla, kirjoittaa Hannu Teider

Sanomalehtiä lukemalla 75 vuotta sitten ei olisi uskonut, että Suomi oli sodassa pahasti alakynnessä. Lehdistösensuurista johtuen omista menetyksistä ei kerrottu, mutta vihollisen tappiot raportoitiin näyttävästi. Keskisuomalainen 19. kesäkuuta 1944 otsikoi etusivullaan: Vihollinen painostaa Viipurin suuntaan. Humaljoki, Kuolemajärvi ja Perkjärvi luovutettu. Kaukjärvellä vihollinen menetti noin 2000 miestä kaatuneina. Valkjärven ja Raudun maastossa sekä Taipaleella käytiin illan ja yön kuluessa taisteluja. Useita vihollisen panssarivaunuja tuhottu. Heti seuraavana päivänä 20. kesäkuuta Karjalan pääkaupunki Viipuri menetettiin.Suomen kohtalo oli veitsen terällä. Ahdistus kasvoi, venäläiset rynnivät väellä ja voimalla lähemmäksi Suomea. Sodan jaloista pakeni minkä jaloistaan pääsi siviiliväestö, joka ehti pakata mukaansa vain sen verran mitä laukkuun tai kassiin mahtui. Talot, asunnot, eläimet ja muu omaisuus oli pakko jättää vihollisen käsiin. "Heitä vierastettiin, koska evakot puhuivat erikoista murretta." Ennen sotia vauraana ja vehmaana tunnettu Karjala tyhjeni asukkaista. Karjalasta joutui tien päälle noin 420 000 evakkoa eli runsas 10 prosenttia Suomen väestöstä. Muuttovirta suuntautui myös Jämsänjokilaaksoon. Jämsään ja Jämsänkoskelle muutti noin 1 600 evakkoa, joista 1 500 oli lähtöisin Valkjärven pitäjästä. Karjalan evakot eivät saaneet kaikkialla ystävällistä kohtelua. Heitä vierastettiin, koska evakot puhuivat erikoista murretta. He olivat myös vilkkaita, eläväisiä, sosiaalisia ja ahkeria. Karjalaiset sopeutuivat uusiin olosuhteisiin ja vähitellen paikallisasukkaat sopeutuivat uusiin tulijoihin. Yhteistyössä alkoi sodan jälkeen Suomen rakentaminen. Sota oli ohi, mutta huolet pysyivät. Maa kuohui 1940-luvun lopun sisäpoliittisissa paineissa, sotakorvausmaksut olivat korkeat ja Neuvostoliitto miehitti Porkkalaa, vain tykin kantaman päässä Helsingistä. Evakkojen asuttaminen on yksi itsenäisen Suomen ihmeistä. Samalla syntyi yksi talousmenestyksen voimavaroista, jolla luotiin nykyistä hyvinvointia. Karjalaisten myötä elämään virtasi positiivista virettä. Karjalaisten mukana saimme arkeen iloa ja eloa, mikä näkyy edelleen kylillä ja toreilla myös Jämsässä. Menetetyssä Karjalassa syntynyt sukupolvi harmaantuu ja vähenee. Seuraavien sukupolvien kunnia on vaalia perinteitä. Karjalaisuus ei ole katoavaa kansan perinnettä. Jopa miljoonalta suomalaiselta löytyy sukujuuria Karjalaan. Kirjoittajan nuoruudessa Jämsässä paistoi aina aurinko.