Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Kiinalaisäiti kysyy, miksi Jämsä on rakennettu metsään - Lapsia kiinnostaa myös välitunti leikkitelineillä

Kulman takaa tulee iloisten lasten joukko. Kiinalaiset vieraat juoksevat lyhyellä välitunnillaan Kuoreveden koulun päätyyn, eskareiden leikkikentälle. Ennen sisälle menoa tasapainoillaan vielä koulun oven pielessä. Leikkivälineet koulun pihalla ovat lapsille uutta ja niistä on otettava kaikki irti. Hetkeä aiemmin Liu Yi , 12, juoksi hippaa. Nyt hän tutkii tarkkaan mustikkasmoothien ohjeita koulun kotitalousluokassa. Yi ottaa mitan ja kaataa aineksia kannuun. Sauvasekoittimella hän hienontaa ja sekoittaa mustikan jogurtin, maidon, banaanin, kauraleseiden ja vaniljasokerin joukkoon. – Ei ole vaikeaa, vaan helppoa tämä on, Yi kertoo. Hetken päästä tytöt kattavat ja koristelevat pöydän valmiiksi oksilla ja lehdillä yhdessä suomalaisten kuudesluokkalaisten kanssa. Yi huomauttaa pian koko ryhmälle, että Kiinassa koristeita ei olisi laitettu, vaan astiat olisivat riittäneet. – Tämä paikka on hyvin mielenkiintoinen, tyttö kertoo tunnelmia Jämsästä. Kiinalaiskoululaisten ja aikuisten ryhmä on Jämsässä oppimassa uutta suomalaisesta koulusta. Aineenopettaja Pauli Tahkola valvoo smoothien valmistusta. – Lapset ovat niin kivoja ja hauskoja, Tahkola kehuu ryhmää. Isommat juttelevat suomalaisille oppilaille ja pienemmät ovat suomalaislasten tapaan vähän villejä. Nuorin vieras on tällä kertaa vain viiden vanha. Äiti kuvaa sosiaaliseen mediaan Ada Xiao tuli Jämsään seitsemänvuotiaan poikansa Wang Zi Yuanin kanssa. Wangia kutsutaan myös Andyksi. He ovat kotoisin Changchunista, joka on kotiprovinssin pääkaupunki. Jämsän luontoa Xiao pitää hyvin kauniina, mutta hieman kummastelee sitä, että kaupunki on rakennettu metsään. Xiao kuvaa kiinalaiselle sosiaalisen median Wechat- alustalle, kun poika askartelee suomalaista metsämaisemaa paperiarkille. Päivän teemoja olivat metsä ja ruoka. Mitä poika harrastaa kotona? – Hän harrastaa streetdancea. Ai niin, myös laulua, Xiao huudahtaa ja hymyilee. Hän on Pohjoismaissa ensimmäistä kertaa. Seuraavaksi ryhmä oli suuntaamassa Helsinkiin ja vielä päiväksi Tallinnaan. Xiao on erittäin kiinnostunut suomalaisesta koulujärjestelmästä. – Kuulimme, että Suomen koulutus on maailman huippua ja siksi olemme täällä, perheyrityksessä työskentelevä Xiao kertoo. Yhteinen matka maksoi yhteensä hieman alle 10 000 euroa. – Näiden muutaman päivän perusteella voimme sanoa, että totta se on, Suomen peruskoulutus on perfect (täydellistä). Kokonaisvaltainen kokemus Avustamassa olleella Renfei Zhoulla piti kiirettä tulkata suomalaisten englanniksi antamia ohjeita kiinaksi lapsille ja aikuisille. Uusi ryhmä oli jo tulossa Himokselle, nauttimaan ensin aktiviteeteista ja melonnasta. Parasta on kokea itse, millainen suomalainen koulu on, eikä vain lukea siitä esimerkkejä. – Tämä on heille hyvin kokonaisvaltainen kokemus. Tämä on todellista. Koululla vieraillut sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen sanoo, että Jämsän perusopetusta sopii ja passaa esitellä vieraille. Hänen mukaansa koulutusmatkailu ei häiritse normaalia perusopetusta ja rahaliikenne on eriytetty valtionosuuksien alaisesta toiminnasta. Opettajille korvataan suunnittelutunnit. Lisäksi työn vaativuuden arvioinnista on aloitettu keskustelu HR:n kanssa keskiviikkona. Pilottivaiheen jälkeen toiminta on tavoitteena hankkeistaa. Kilpeläisen mukaan kaikki koulut ovat mahdollisia kumppaneita. Erityisesti keskustan koulut kiinnostavat ja Jämsänkosken yhtenäiskoulu uudenlaisena oppimisympäristönä. Rehtori Minna Kinnunen kertoo, että omat oppilaat saavat vierailijaryhmien myötä mahdollisuuden harjoitella monikulttuurista osaamista. Oppilasryhmiä on hankkeiden myötä käynyt aiemminkin, mutta koulutusmatkailu on uutta. – Tavoitteena on, että tästä tulee jatkuva toiminta.