Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Lämmin sää koettelee puutarhoja: Voivatko silmut avautua ja pilaako märkyys nurmikon? Entä kuinka käy kukkapenkkien ja sipulikasvien? Tutkija vastaa

Mitä tapahtuu puutarhan kasveille, kun lämmin sää jatkuu jatkumistaan? Voivatko puiden ja pensaiden silmut jo pian avautua, ja mitä tapahtuu syksyllä istutetuille sipulikasveille? Luonnonvarakeskuksen puutarha-alan tutkija Tuuli Haikonen kertoo. Haikonen kertoo, että puutarhan pahin vihollinen on tällä hetkellä vaihteleva sää, kun välillä on pakkasta ja välillä sulaa, jolloin vesi voi jäädä seisomaan lammikoiksi painanteisiin – Tästä johtuen ennakoiminen perustamisvaiheessa estää monia ongelmia. On tärkeää huolehtia, että puita ei istuteta notkoon ja kukkapenkit rakennetaan koholle, jotta vesi pääsee valumaan pois, eikä jää seisomaan perustamispaikkaan. Kukkapenkeissä erityisesti sipulikasvit kärsivät märkyydestä, sillä sipuli mädäntyy seisovassa vedessä. Haikonen kertoo, että esimerkiksi kukkapenkin ennuste on melko huono, jos sen päälle on päässyt muodostumaan jääkansi. Tämä siksi, että jääkannen ja maan välille muodostuu hapeton pinta. – Mahdollisuuksien mukaan nyt kannattaisi käydä auttamassa kukkapenkkejä esimerkiksi tekemällä pieniä ojia, joiden kautta vesi pääsee valumaan pois. Ota pakkassuojat pois Kasveille tuhoa voivat aiheuttaa myös halla- ja havusuojat. Haikonen muistuttaa, että näin lauhalla säällä kasvit ja kukat eivät niitä tarvitse. – Suojaaminen on oikeastaan pahempi vaihtoehto, sillä kasvit jäävät märkinä suojien alle muhimaan. Ottaisin ne itse pikaisesti pois ja palauttaisin ennen pitkiä pakkasjaksoja, mutta vasta siinä vaiheessa kun maan pinta on hiukan jäätynyt. Haikonen toteaa, myös, että mikäli suojat ovat olleet jo pidemmän aikaa paikallaan, voi tällä olla huono vaikutus talvehtimiseen. – Kannattaa ainakin käydä raottamassa suojia ja tarkistaa, miltä alta näyttää. Puiden kukkiminen ei mahdotonta Tarkkasilmäiset ovat havainneet, että puiden ja pensaiden silmut ovat vuodenaikaan nähden paikoin melko suuria. Mutta onko mahdollista, että tyypillisesti vasta esimerkiksi huhti- tai toukokuussa avautuivat silmut avautuisivat jo nyt? – On se mahdollista, mutta kuinka paljon aikaisemmin, en osaa sanoa. Kuitenkin jo nyt on näkynyt esimerkiksi lumimarjoissa vihreitä lehtiä sekä uutta kasvua. Myös syreenissä olen havainnut vastaavaa. Haikonen kertoo havainneensa myös, että myös muut puutarhan puut ja pensaat näyttävät siltä, että ne olisivat valmistautumassa puhkeamaan. –Valo on tietenkin vielä niin vähäistä ja päivä lyhyt, että se voi hidastaa hieman kasvien heräämistä. Isot silmut ovat merkki siitä, että kasvit valmistautuvat kevätkauteen. Haikonen muistuttaa, että monella puuvartisella kasvilla syvimmän levon aika on marraskuussa ja tämä aika on jo muutenkin ohi, ja lepotila alkaa jo hieman purkautumaan. – Mikäli lämpötilat liikkuvat kuitenkin alle viiden asteen tuntumassa samalla, kun valon määrä on vähäinen, ei silmujen puhkeaminen tapahdu kovin nopeasti. Niille puuvartisille kasveille, joiden silmut ovat selvästi puhjenneet, on paleltumisvaara ja talvivaurioiden riski merkittävä, mikäli parinkin viikon jakso kovia pakkasia jossakin vaiheessa tulee. Vaurioita esimerkiksi hedelmäpuille Haikonen kertoo, että suurin riski on se, että lämmin sää jatkuu vielä helmi- ja maaliskuussa. –Tällöin silmujen puhkeaminen voi helposti aikaistua ja käydä niin, että halla vie esimerkiksi omenapuiden kukkanuput. Näin kävi esimerkiksi viime vuonna, kun omenapuiden kukkanuput puhkesivat ja toukokuun alun kylmä jakso teki niihin hallavaurioita. Haikonen kertoo, että viime keväänä tämä aiheutti sen, että joissakin omenalajikkeissa ei saatu satoa laisinkaan. Tilanne oli sama myös ammattiviljelmillä ja satoa menetettiin jonkin verran. Marjasadot eivät ainakaan toistaiseksi ole vaarassa. Marjojen kukat voivat toki paleltua, mutta tämä riski on olemassa vasta keväämmällä. Kuinka käy nurmikon ja sipulikasvien? Monen suomalaisen pihan ylpeydenaihe, nurmikko on myös vaarassa kokea kovia. Mikäli nurmikolla ei seiso vesi, eikä se ole altistunut tallaantumiselle, ei tilanne ole Haikosen mukaan mahdoton. Nurmikko voi voida ensi kesänä melko hyvinkin. – Nurmikolle huonoin asia on tällä hetkellä seisova vesi. Toinen asia, joka on huono, on lumipeite, joka sataa sulan maan päälle. Tämä siksi, että se altistaa nurmikon sienitaudeille aiheuttaen nurmikolle laikukkuutta. Myös sipulikasvit voivat alkaa nousta maasta, ja tähän on hyvä varautua hyvissä ajoin. – Tämä on täysin mahdollista, ja esimerkiksi krookuksille on tavallista että vihreää lehteä näkyy jo syksyllä. Sipulikasvien vihreät osat kestävät usein hyvin pieniä pakkasia mutta jos kukkanuput ja kukat ehtivät tulla näkyviin, lisäsuojausta kaivataan. Tästä syystä kannattaa valmistautua suojamaan sipulikasveja siinä vaiheessa, kun pakkaset tulevat sekä muistaa seurata tilannetta keväällä, jolloin niiden päälle voi laittaa lisäsuojaksi esimerkiksi talviharsoa. Myös aikaisin puhkeavat perennat, kuten särkynytsydän, hyötyy suojauksesta. Haikonen muistuttaa, että vaikka lämmin syksy ja talvi ovat olleet puutarhoille haastavia, ei peli ole vielä menetetty. Keväällä kannattaa pitää maltti matkassa, eikä heti heittää pois kuolleilta näyttäviä kasveja. Tämäkin riippuu paljon kasvista. Jotkut voivat toipua ihan ihmeellisesti, ja tästä syystä kannattaakin antaa niille hieman aikaa ja seurata tilannetta. Esimerkiksi jos huomaa, että jostakin puusta tai pensaasta on silmut paleltuneet, voi se silti tehdä leposilmuista uusia silmuja ja lehtiä myöhemmin keväällä.