Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Viime vuonna helteen vuoksi kuoli lähes 400 suomalaista - nopea apu olisi voinut auttaa: Tunnista, oletko riskiryhmässä

Vuoden 2018 hellejakso aiheutti noin 380 ennenaikaista kuolemantapausta Suomessa. Erityisessä riskissä helteellä ovat he, joilla on jokin sydänsairaus. Helteellä elimistö lisää ääreisverenkiertoa ja hikoilua pitääkseen yllä elimistön normaalitilaa. Tämä reaktio kuormittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä, sillä pintaverisuonet laajenevat, verenpaine laskee, sydämen syke nousee ja myös munuaisten toiminta saattaa heikentyä. Myös sydänsairauksien hoitoon käytetyt lääkkeet, kuten esimerkiksi nesteenpoistolääkkeet ja ACE-estäjät, saattavat heikentää lämmönsäätelyä. Ratkaisevat minuutit Sepelvaltimotauti ja eteisvärinä ovat yleisimpiä sydänsairauksia. Lähes kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine, joka myös lasketaan sydänsairaudeksi. Suurelle osalle suomalaisista helle on siis joko isompi tai pienempi terveysriski. Jos potilas menettää tajuntansa tai hänen sydämensä pysähtyy, ovat hyvät neuvot kalliit. Sydänpysähdyksen jälkeen tehokkaille elvytystoimille on aikaa vain muutama ratkaiseva minuutti. Oleellista olisi, että potilaalle aletaan mahdollisimman varhain antaa painelu- tai/ja painelu-puhalluselvytystä sekä varhaista defibrillaatiota sydäniskurin avulla. Läheskään aina näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan jäädään odottelemaan ambulanssin tuloa. Se voi olla kohtalokasta potilaan kannalta. Epävarmuus estää elvytystä Sydänliiton kehittämispäällikkö Mari Blek-Vehkaluodon mukaan suomalaisten elvytystaidoissa on parantamisen varaa. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kuitenkin vain alle puolet suomalaisista saa elvytystä ennen ensihoidon paikalle tuloa. – Vaikuttaa siltä, että ihmiset ovat epävarmoja painelujen ja puhallusten määrästä, Blek-Vehkaluoto sanoo. – Voi olla myös, että puhalluselvytystä ei haluta antaa, jolloin koko elvytys jää aloittamatta. Sydäniskuri ja sen käyttö tunnetaan Blek-Vehkaluodon mukaan myös vielä heikosti, vaikka sillä voisi olla aivan ratkaiseva merkitys potilaan selviytymisen kannalta. – Jos elvytys aloitetaan ja sydäniskuria päästään käyttämään 3-5 minuutin sisällä sydänpysähdyksestä, jopa kolme neljästä selviää. Näin nopea toiminta vaatii ensimmäisenä paikalla olevalta elvytysvalmiuksia. Muista juoda ja etsi viilennystä Sydänpotilas voi vähentää kuumuuden aiheuttamaa rasitusta ennaltaehkäisevästi. Ylimääräistä nestettä kannattaa nauttia ennen kuin on varsinaista selvää janon tunnetta. Kuumia ympäristöjä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää. Kylmä suihku tai kylpy voi auttaa. Lääkärin kanssa kannattaa neuvotella siitä, pitäisikö helteen aikana säännöllisesti käytössä olevien sydänlääkkeiden annostusta muuttaa. Sydänliitto on käynnistänyt laajan Suomi elvyttää -kyselytutkimuksen suomalaisten elvytystaidoista ja -tiedoista. Kyselyllä pyritään selvittämään paitsi suomalaisten elvytysvalmiuksia myös mahdollisia elvyttämisen esteitä sekä kuinka hyvin sydäniskuri eli defibrillaattori tunnetaan. Kyselyyn voi vastata täällä .