Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Näin saat ihanan kukkameren - Pihan ei tarvitse olla työleiri

Keski-Suomen maakuntakukka päivänkakkara kukkii kauniina mattona Eila ja Reijo Jokisen omakotitalon sivustalla Kaipolassa. Niittymäinen kukkapelto on syntynyt, koska pariskunta ei halua työleirejä, vaan on antanut pihan luonnonmukaistua. Omakotitalon omistajan ei tarvitse nähdä aina niin paljon vaivaa nauttiakseen kesän kukkaloistosta. – Luonto on muokannut pihaamme. Talon sivu on erityisen kaunis, kun päivänkakkara on saanut levitä ihan mielin määrin, Eila Jokinen kertoo. Kumpareelle on istutettu aikoinaan vähän päivänkakkaraa, mutta luonnonmukaisella hoidolla se on saanut itse siementää. Talon vieressä on ollut aiemmin mansikkaa ja kasvihuone. Pihalla on myös villiintynyttä lupiinia ja maata pitkin menevää köynnöskasvia. Kasvatettuja kukkia ei ole tälle vuodelle istutettu ja etupihan nurmikkokin saa olla mahdollisimman luonnonmukainen, eikä nurmikkoa haravoida. Pihaa reunustaa muutama terijoensalava. Piha on kokenut muutoksia vuosien varrella, sillä ensimmäisinä vuosina puutarhaa hoidettiin kovinkin innokkaasti. Pariskunta sai tontin häälahjaksi Eila Jokisen vanhemmilta ja talo valmistui vuonna 1971. Pihan alkuperäiskasvi on kotikuusi. – Olemme olleet naimisissa 59 vuotta ja nyt olemme kumpikin täyttäneet jo 80 vuotta. Kaipolan piha on myös sen vuoksi helppohoitoinen, että pariskunnalla on lisäksi kesäpaikka saaressa Kuhmoisissa. Kesäpaikalla oli vanhaa peltoa, johon he perustivat ketoniityn luonnon ehdoilla. Niityllä kasvaa päivänkakkaran lisäksi muun muassa angervoa, koiranputkea, kurjenkelloa, niittyleinikkiä ja horsmaa. Kasveja ja kukkia, joita ei muuten paljon näy. Niittoaika valitaan, kunhan siemenet ovat kypsyneet ja rapisseet maahan. – Niitämme niityn kerran vuodessa, heinäkuun lopussa tai elokuussa. Annamme olla kasvit vähän aikaa ja haravoimme ne pois. Vanhoja, puolivillejä kasveja on siirretty myös muualta. Lisäksi pihamaalla on luumupuita ja kirsikkapuita sekä satoja sipulikasveja. Pihat ovat siis hyvin erilaiset, sillä saaripiha vaatii jatkuvaa hoitoa. – Jokaisella saaren pihakasvilla on oma tarinansa. Niittykasveista ja niittyjen perustamisesta puhutaan nyt paljon, sillä pölyttäjät tarvitsevat kukkivia ketoja. Miten toimia, jos haluaa perustaan pihamaalle niityn? Hortonomi, yrittäjä Raisa Heino kertoo, että avaimena on kärsivällisyys, sillä niittyä ei perusteta muutamassa kesässä. – Kasvualustan täytyy niittymäisille kasveille olla köyhää ja hiekkapitoista. Ensimmäisinä vuosina täytyy olla aika kärsivällinen. Yleensä maata täytyy köyhdyttää, sillä kasvualustat ovat liian ravinteikkaita niityille. Esimerkiksi nettikaupoissa on tarjolla erilaisia siemenseoksia. Ne ovat Heinon mukaan hintavia verrattuna ruohonsiemeneen. Kasvuolosuhteista riippuu, mikä kasvi missäkin viihtyy. Kostealle paikalle tai kuivalle paikalle sopivia lajikkeita myydään erikseen. Heino kannustaa kokeilemaan pienelle alalle ja seuraamaan tuloksia. Idea on kerätä ajoissa ne kasvit pois, joita ei haluta. Kun niittykasvit ovat siementäneet, kasvit kerätään pois. – Muuten ne lannoittavat maata liikaa. Heino itse pitää päivänkakkaroista paljon, sillä ne tuovat lapsuuden kesät mieleen.