Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

”Muovirahan sipaisu kortinlukijan reunaan tai rahan siirto puhelimesta toiseen näyttöä pyyhkäisemällä on kätevää niin kauan kuin tapahtuma matkustaa haluttuun kohteeseen”

Vanhan vitsin mukaan mies kirjoitti puhelimensa salasanaksi penis. Puhelin totesi, että salasanasi on liian lyhyt. Todellisuudessa salasanat eivät ole leikin asia. Sellainen tarvitaan nykyisin kaikkeen. Salasanasta puhutaan usein yksikössä, mutta todellisuudessahan niitä on kymmeniä. Voihan sitä toki yrittää pärjätä vähemmälläkin, mutta tiettyihin palveluihin salasanat annetaan valmiina, tai sitten niitä on vaihdettava säännöllisin väliajoin. Yksi ja sama salasana on paitsi typeryyttä, myös mahdottomuus. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun olen yrittänyt kirjautua veikkauksen peleihin työkoneeni salasanalla. Tai yrittänyt kuitata työpaikan hälytysjärjestelmän pois pankkikorttini tunnusluvulla. Käytän kolmea eri puhelinta, joiden pin-koodit sekoittuvat helposti. "Sinulla on yksi yritys jäljellä!", puhelin irvii. Niinpä. Mikäs liittymä tässä olikaan? Onhan minulla muistilista, jossa ne lukevat, mutta kun hätä on suurin, silloin ei muista edes sitä, missä tuo lista on. Puhumattakaan siitä, että lista on järkyttävän pitkä. Sitä ei myöskään ole nimetty tyyliin "tässä ovat kaikki salasanani" vaan tiedoston nimi on ovelasti salakavalan kryptinen. Siten kirjautumistunnus ja salasana eivät välttämättä kerro, onko kyse sähköyhtiöstä vai vesilaitoksesta. Se pitää vain tietää. Siis muistaa. Ja kokeilla. Lääh. Ja kokeilla. Puuh. Kas kummaa, eihän se ole vielä tämäkään. F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen toteaa, että miltei jokainen laite on nykyisin kytketty verkkoon. Jääkaappi tietää mitä se sisältää, ja autokatoksessa olevan auton voi käynnistää kotisohvalta. Yksi väärä sipaisu television kaukosäätimeen ja se alkaa oitis vaatia ääniohjausta. Sen sijaan alatyylisiä ilmauksia se ei ymmärrä. Älkää kysykö mistä tiedän. Ainoa ongelma on se, että jos minä itse voin etäohjata laitteitani, sen voi tehdä joku muukin. Hyppönen muistuttaa, että jokainen verkkoon kytketty laite on hakkeroitavissa, eikä hän sano sitä pelkästään edistääkseen edustamansa yrityksen tietoturvakilkkeiden myyntiä, vaan siksi, että se on kylmä totuus. Muovirahan sipaisu kortinlukijan reunaan, tai rahan siirto puhelimesta toiseen näyttöä pyyhkäisemällä on kätevää niin kauan kuin tapahtuma matkustaa haluttuun kohteeseen. Hakkereilta suojattu, puhdas käteinen raha alkaa olla Ruotsissa enää muisto. Meillä sitä on vielä tänään. Ja kenties huomennakin. Kenties.