Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Paljon vartijat paperitehtailla

Tampereen yliopiston suosituimpiin tutkinto-ohjelmiin on vaikea päästä. Lääke- ja kauppatieteitä opiskelemaan pääsee kolmisen prosenttia kokeisiin osallistuneista. Yhtä vaikea on päästä oppisopimuskoulutukseen UPM:lle. Kun Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat syksyllä hakivat kunnossapitokokemusta omaavia henkilöitä koulutukseen, saimme 594 hakemusta. Paikan sai 22. Tiukan seulan läpäissyt on hyvä ja motivoitunut opiskelija, oli kyse sitten oppisopimus- tai yliopisto-opiskelijasta. Yksi olennainen erokin on: Työpaikalla oppiva on erittäin sitoutunut kyseiseen työpaikkaan ja laajemmin seutukuntaan. Tämä sitoutuminen on tärkeää paitsi teollisuudelle myös alueelliselle elinvoimalle. Jämsänjokilaakson ja tehtaiden menestys kulkee käsi kädessä. Tehtaat tarvitsevat työvoimaa, raaka-aineita, palveluja ja toimivan liikenneverkoston ympärilleen. Jokilaakso tarvitsee tehtaita. Kaksi tehdasta työllistää suoraan 841 työntekijää ja 145 kesätyöntekijää. Työllisyysvaikutus materiaaleja ja palveluja tehtaille toimittavissa yrityksissä on noin 920 henkilöä. Tehtaiden synnyttämä paikallinen kulutusvaikutus on lähes 40 miljoonaa euroa. Paikallinen verovaikutuksemme on 31 miljoonaa euroa. Suuria numeroita, jotka leviävät ympäri seutukuntaa ja joihin lukuisten täkäläisten yritysten, metsätilojen ja kiinteistöjen arvo perustuu. Seutukunnalla kouluttautuneet prosessiosaajat, kunnossapitäjät ja puunhankintaketjun kuljettajat ovat näin paljon vartijoita. Tuoreen selvityksen mukaan teollisuutemme yksi vahvuus kilpailijamaihin nähden ovat oma-aloitteiset, kekseliäät ja kokonaisuuksia ymmärtävät työntekijät. Hyvin suunniteltu ja toteutettu ammatissa oppiminen varmistaa, että näin on jatkossakin. Haasteita riittää. Metsäteollisuudessa kolmannes osaajista eläköityy kymmenessä vuodessa. Nuoret suuntaavat kasvukeskuksiin, ja etenkin korkeakoulutettuja on vaikea houkutella maakuntiin. Aktiivinen yhteistyö teollisuuden ja ammattioppilaitosten välillä on välttämätöntä, mutta se yksin ei riitä pienemmillä paikkakunnilla toimivan teollisuuden rekrytointihaasteen voittamiseksi. Koulutus- ja työpaikkojen syntyminen edellyttää järkeviä panostuksia koko yhteiskunnalta. Seutukuntien elinvoima hiipuu ilman suuria teollisia työnantajia. Jos on metsäteollisuus tärkeää Jämsänjokilaaksolle, on se sitä koko Suomelle. Ala tuo viidenneksen vientituloista. Kaikkein eniten, lähes viisi miljardia euroa, arvonlisää luo UPM. Metsäteollisuuden kansantaloudellinen merkitys on valtava, koska yhtiöt myyvät valtaosin ulkomaille, mutta niiden kulut syntyvät lähes kokonaan kotimaassa. Moni saa osansa. UPM:llä on tuotantoa 12 maassa. Seuraamme tarkasti, miten toimintaympäristöt kehittyvät missäkin. Työvoiman saatavuus, koulutustaso ja kustannus ovat olennaisia kilpailutekijöitä siinä, missä energian hinta tai logistiikkakin. Johto huolehtii yrityksen kilpailukyvystä. Poliittisten päättäjien tehtävä on huolehtia Suomen kilpailukyvystä. Tuotantoa voi keskittää muualle, mutta Suomea ja Jämsänjokilaaksoa ei. Kirjoittaja on UPM:n Jämsänjokilaakson tehtaanjohtaja.