Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Nyt se varmistui: Luonnetta ja voimaa vaativa mestaruuskilpailu järjestetään sittenkin loppukesästä

Kesäkuulta koronatilanteen takia järjestämättä jäänyt suomenhevosten työmestaruuskilpailu saatiin siirrettyä uuteen ajankohtaan. Elokuun 28. päivä Kilpakorven raviradalla nähdään jotain, mitä siellä ei ole ennen nähty. Valtakunnallisessa työmestaruuskilpailussa maan parhaat suomenhevoset kilpailevat työmestaruuden SM-tittelistä. Mestaruus ratkaistaan kolmella osakokeella, joita ovat kilometrin juoksukoe, 500 metrin käyntikoe 500 kilon kuormalla ja vetokoe, jossa vedetään rekeä hiekkaesteessä. – Juoksu ja kävely ovat mukana, koska työhevosen pitää osata myös liikkua, eikä vain vetää, kertoo kilpailutyöryhmän puheenjohtaja Anna Karhila . Jos haluat katsoa tarkemmin osakokeiden kulun, löydät ne täältä: työhevosmestaruuskilpailun säännöt . Kuorma kasvaa koko ajan Jokaisesta osakokeesta jaetaan pisteitä, mutta päivän viimeinen testi on se, mikä ratkaisee mestarin. Vetokoe on Karhilan mukaan myös yleisölle näyttävin, sillä siitä hevoselta vaaditaan sekä luonnetta että raakaa voimaa. Vetokokeessa kuorman alkupaino on noin 500 kiloa ja aina 20 metrin vedon jälkeen kuormaa kasvatetaan 50 kilolla. Hevoset tekevät työtä raviradalle tulevalla uralla, johon tuodaan karkeampaa soraa. Veto etenee 10 metrin portain aina niin pitkälle kuin kuorma liikkuu ilman liikoja pysähdyksiä. –  Alkuportaat ovat helppoja, jos hevoset ovat toimivia ja osaavat vetää vastusta. Se kysyy hevoselta etenkin luonnetta, kun mennään yli 10 portaan ja painoa alkaa olla reilusti. Voima ja tekniikka ovat myös tärkeitä. Se on hienon näköistä, Karhila toteaa. Hän kertoo, että paikalla vetoa seuraamassa on eläinlääkäri, joka seuraa eläimen kuntoa ja mittaa esimerkiksi hevosen pulssia vetojen välissä olevan minuutin tauon aikana. Kuorman kasvaessa haastavinta hevosella on irtiotto, eli hetki, kun hevonen nykäisee massan liikkeelle hiekalta. Suoritus päättyy neljännestä pysähdyksestä. Parhaan yhteispistemäärän saavuttanut hevonen voittaa SM-tittelin ja kilpailuun voittajalle määrätyn rahapalkinnon. Suomenhevosten työmestaruudesta on valtakunnallisesti kilpailtu jo vuodesta 1984 lähtien. Viime vuonna kilpailun voittajaksi veti Mikko Uusimäen omistama ja Immo Uusimäen kasvattama, hallitseva mestari, tamma Luomutar. Työmestaruuden voitto oli Luomuttarelle jo kolmas. – Olin katsomassa kilpailua. Kuskilla ja hevosella oli suuri luottamus ja yhteistyö, se teki minuun vaikutuksen. Silloin homma toimii, kun miehen ei tarvitse käskeä vaan kannustus riittää. SM-kilpailun ohella myös muuta tekemistä Työhevosmestaruus ei ole mikään pölyinen vanhan ajan kilpailu, Karhila lupaa. Hän sanoo, että Jämsän ravi ry järjestää kilpailupäivälle paljon muutakin ohjelmaa muun muassa erilaisten näytösten muodossa. Luvassa on tekemistä ja nähtävää niin lapsille kuin aikuisille. Jämsän ravi haki työhevosmestaruutta etenkin seudulla pyörivän hevoshistoriahankkeen takia. Karhilan vetämä hanke sai koronatilanteen takia jatkoaikaa vuoden 2021 loppuu. Seuraavaksi hankkeen puitteissa järjestetään alueen hevoshistoriaa ja samalla myös nykypäivää esitteleviä näyttelyitä. Kirjakin on tuloillaan, vaikka Karhila tuskailee liian materiaalin kanssa. – Olen nyt haastatellut noin 30 ihmistä, ja vielä on tuplasti enemmän haastateltavia. Materiaalia on tolkuttomasti jo nyt, vaikka en ole käynyt edes kaikkea läpi. Vielä on kuitenkin monta asiaa tutkittavana, ja pienistäkin asioista saa ottaa yhteyttä! Tarinoita julkaistaan myös hankkeen verkkosivuilla, joten talteen pyritään saamaan kaikki mielenkiintoiset, hauskat ja ehkä traagisetkin käänteet Kuhmoisten ja Jämsän hevoshistoriasta.