Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Eurovaalikone Podcast Kaupallinen yhteistyö

Mimmi on pelastanut omistajansa hengen kahdesti – Hypokoira varmistaa, että Marita voi elää samanlaista arkea kuin muut

– Koira nosti mut ylös. Näin kuvailee Marita Nisula kuuden vuoden takaisia tapahtumia. Häneltä löydettiin haimasyöpä, jonka seurauksena haima leikattiin pois ja tilalle tuli diabetes. Koko elämänsä aktiivisesti koirien kanssa harrastanut Nisula ehti suunnitella hypokoiran hankintaa odotellessaan leikkausta. Mimmi syntyi Strongline´s-kenneliin lähes leikkauspäivänä. – Makasin kuusi viikkoa sairaalassa ja laihduin 30 kiloa. Vointini mukaan aloin kuitenkin heti kouluttaa Mimmiä. Askel kerrallaan Nisula tutustui elämään diabeetikkona ja opetteli uusia koirankoulutustapoja. Aiemmin hän oli harrastanut koiriensa kanssa niin metsästyskokeita kuin vesipelastustakin, mutta nyt oli aika kouluttaa todellinen hengenpelastaja. – Se on kaksi kertaa pelastanut henkeni, kun olin yksin kotona ja verensokerini laski yöllä. Mimmi hyppi mahani päällä, puri ja raapi, että heräsin. Sitten haki minulle pussukan, josta löytyy ensiapua. Alla olevan videon tilanne on lavastettu, koska Marita Nisulan verensokeri ei ole laskenut liian alhaiseksi. Hypokoira koulutetaan erottamaan diabeetikon verensokerin vaihtelut tuoksun perusteella. Koira on tarkka. Nisula kantaa mukanaan sensoria, eli verensokeria ilmaisevaa laitetta, mutta koira on konetta puolisen tuntia edellä. – Siinä ajassa verensokerini voi laskea neljästä kahteen. Jos verensokeri on kaksi, voi henkilö olla tajuton. Mimmi oli 1,5-vuotias, kun se ilmaisi ensimmäisen kerran Nisulan alhaisen verensokerin. – Se tuli tönimään kättäni. En edes tajunnut, mitä koira tarkoitti, vaikka olin sitä kouluttanut. Kun ymmärsin, mitä koira tarkoittaa, rupesin melkein itkemään. Ymmärrys, että koira todellakin tietää, että omistaja tarvitsee apua, oli Nisulan mukaan hätkähdyttävä. Kieli suuhun, jos muu ei tehoa Vuosien saatossa Mimmi on kehittänyt ilmaisuaan. Kun se alussa tökki sormea, voi se nyt jo purra kättä, jos Nisula ei heti reagoi koiraan. – Se voi jopa työntää kielen suuhuni, että herään. Jos mieheni on kotona, koira menee herättämään hänet, kun minä en herää niin helposti. Nisula sanoo, että hän ei pärjäisi enää ilman koiraa. Hänen verensokerinsa heittelevät ylös ja alas, mutta Mimmi on koulutettu huomauttamaan ainoastaan alhaisista lukemista. Nisulan kotona on kolme muutakin labradorinnoutajaa. Vanhin koirista on mallioppinut ilmaisemaan verensokerin vaihteluita. Viisas koira huomasi, että Mimmi saa lihapullia palkinnoksi, joten sekin halusi herkkuja. – Mimmi ei ole vain hypokoira. Se on ihan samanlainen kuin muutkin koirani silloin, kun sillä ei ole liivejä päällä. Sen kanssa myös harrastetaan eri lajeja. Lasten turvaksi ja avuksi Hypokoira ry piti viikonloppuna Jämsän Särkisaaressa leiriä. Paikalle saapui jäsenten ja kouluttajien lisäksi myös muutama perhe, joiden suunnitelmissa on kouluttaa hypokoira diabetesta sairastavan lapsen avuksi. 16 vuotta täyttävällä Iina-Ellen Sintosella todettiin diabetes nelisen vuotta sitten. Pari vuotta sitten tamperelaisperheeseen hankittiin cavalier kingcharlesinspanieli Olaf, josta pitäisi tulla hypokoira. – En lämmennyt koira-ajatuksesta, mutta hypokoiralle sanoin jees, toteaa isä Kimmo Sintonen . Perhe odottaa hypokoirakurssille pääsyä, sillä tammikuussa alkanut kurssi ehti jo alkaa. – Meillä menee ihan hyvin muutenkin, mutta koira olisi hyvä lisäturva tytölle etenkin itsenäistymisen aikaan. Alkuvuodesta 2019 diabetes todettiin 2-vuotiaalla Elsillä. Elsin äiti Jonna Lehtinen kertoo, että he kuulivat ensimmäisen kerran hypokoirista tytön ollessa sairaalassa osastolla. –Heti innostuin, että tämä on meidän juttu. Nyt kauhavalaisperheellä on etsinnässä villakoira, josta he voivat kouluttaa Elsille avustajan. – Ajattelemme tulevaisuutta. Kun Elsi kasvaa ja leikkii, meidän ei tarvitsisi koko ajan kulkea hänen vieressään. Tällä hetkellä me vanhemmat heräämme öisin tarkistamaan tilannetta ja olemme muutenkin koko ajan valppaina, vaikka Elsillä on sensori ja insuliinipumppu. Roturajoitteita ei ole Koulutettuja hypokoiria on tällä hetkellä Suomessa vajaa 80 kappaletta. Parhaillaan koulutuksessa koiria on hieman vähemmän. Rotukirjo on laaja, eikä roturajoitteita ole. Hypokoira ry:n kouluttajan Elisa Forsmanin mukaan koirat, joilla on lyhyt kuono, eivät ole kuitenkaan paras valinta. Hypokoira tarvitsee tarkkaa nenää, joten kaikki hengitysvaikeudet haittaavat työtä. Myös rodut, joilla on erikoisen vahva puolustusvietti, voivat olla haastavia. Haastavuus tulee esille etenkin tilanteissa, joissa diabeetikko tarvitsee apua, mutta koira ei päästä vieraita omistajansa lähelle. Noin 1,5 vuotta kestävää koulutusta järjestetään Raaseporissa ja Oulussa. Koulutuksen tarkoituksena on opettaa koira ilmaisemaan verensokerinvaihtelut ja tuomaan apua diabeetikolle. Jokainen diabeetikko on yksilönsä, joten myös koirat koulutetaan reagoimaan eri verensokeritasoihin. – Tuoksu toimii koiralle käskynä ja palkinto on se, kun koira ilmaisee. Kaikki koulutus tehdään positiivisen vahvistamisen avulla, Forsman kertoo. Forsmanin mukaan yli 90 prosenttia koirista oppii ilmaisemaan, mutta hypokoiran pitää olla myös hyvin sosiaalistettu ja tottunut toimimaan eri ympäristöissä. –Hypokoira ei poista sitä, ettei verensokeria tarvitse mitata. Se vaan muistuttaa siitä, Forsman sanoo. Viralliset hypokoirakot saavat henkilökortin ja koira liivit. Hypokoirat pääsevät omistajiensa mukaan esimerkiksi ruokakauppoihin ja ravintoloihin, myös lentokoneen matkustamoon. Marita Nisulan Mimmi kulkee omistajansa kanssa myös Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, mutta kaikkien sairaaloiden ovet eivät hypokoirille avaudu. – Tyksissä ollaan edelläkävijöitä. Minun papereissanikin lukee, että potilaalla on hypokoira.