Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Tunnetko sinä "yhdistysvaikeita" ihmisiä, jotka vievät arjesta ilon?

Suomi on paitsi tuhansien järvien, myös lukemattoman monien järjestöjen maa. Rekisteröityjä yhdistyksiä löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä rekisteristä peräti 106 686 kappaletta. Pelkästään Porista löytyy 1 669 ry:tä. Niistä aakkosissa ensimmäisenä on jalkapalloa naisten alasarjoissa pelaava AC Himmeli ry. Listan peränpitäjäksi ei löydy yhtään Ö-luokan yhdistystä, mutta Ä:llä alkavia on kolme: Ässät Fan Club eli tuttavallisemmin Pataljoona ry, kunnioitettavaan 50 vuoden ikään ehtinyt Ässä Juniorituki ry sekä Äideiltä äideille -yhdistys, joka on ehtinyt toimia vasta nelisen vuotta. Jos järjestöjä on paljon ja moneen lähtöön, niin vielä monin verroin enemmän variaatiota on jäsenissä. Iso osa on, tasavallan presidentin lanseeraamaa ilmausta lainaten, tolkun ihmisiä. Mutta eivät todellakaan kaikki. Minkä tahansa yhdistyksen jäsenkaartiin mahtuu monenlaisia tyyppejä. Luonteenpiirteiden, osaamisalueiden, kiinnostusten ja ihmissuhdetaitojen keitos näyttäytyy hämmentävänä sekametelisoppana. Yhdistysten johtokuntiin, hallituksiin tai muihin vastuullisiin tehtäviin mahtuu – tai änkeää – aina myös ihmisiä, joilla ei syystä tai toisesta ole kykyä tai halua toimia yhteisen hyvän eteen. Kaikki eivät halua tai osaa olla pyyteettömiä. Yhteen hiileen puhaltaminen ei onnistu kaikilta. Osa meistä on niin sanotusti yhdistysvaikeita ihmisiä. Nämä myrkynkeittäjät ja riidankylväjät tekevät monen yhdistyksen arjesta tuskaa. Osasyynä voi joskus olla terveysongelmia tai vuosien mukanaan tuomaa jääräpäisyyttä, mutta useimmat ongelmatyypit eivät ole iällä pilattuja, vaan jollakin ihan muulla. Myrkyttäjä voi olla työelämässä asiallinen, mutta yhdistyksessä hänestä kuoriutuu hankaloittaja, joka ylenkatsoo, vähättelee, haastaa riitaa, jarruttaa uudistuksia, soittelee sekavia puheluja tai lähettelee viestejä, jotka eivät ylitä julkaisukynnystä edes kahdenkeskisessä yhteydenpidossa. Joskus taustalta voi löytyä vuosien takainen mitätön erimielisyys, mutta aina katkeruuttakaan ei tarvita. Kurjinta on, jos joku torpedoi toimintaa ilkeyttään, eli tehdäkseen pyyteettömästi ahkeroivien tai toista mieltä olevin arjesta painajaista. Pahimmissa tapauksissa koko toiminta tyrehtyy, kun väki kaikkoaa muualle, lopettaa, vaihtaa harrastusta tai perustaa uuden saman alan yhdistyksen.