Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Muistoissa ensimmäinen Jämsän Äijä Erkki Lehtonen: "En edes äänestänyt itseäni"

Erkki Lehtonen oli ensimmäinen Jämsän Äijä. Mutta kaikkien jämsäläisten tuntema ja rakastama huumorimies oli paljon muutakin. Hän oli perheenisä, kansanmies, maanviljelijä ja järjestöaktiivi. Pellavainen puku ja haitari sylissä. Hauskat tarinat ja velmu ilme. Sellaisena moni muistaa Äijien Äijän Erkki Lehtosen (1938-2020). Mutta Erkki Lehtonen oli muutakin kuin esiintyvä taiteilija ja ensimmäinen yleisöäänestyksellä valittu Jämsän Äijä. Hän oli maanviljelijä, perheenisä ja järjestöaktiivi. Loppuvuosinaan hän oli myös vakavien sairauksien vaivaama. Vaikeuksista huolimatta hän jaksoi loppuun asti huomioida lähimmäiset ja olla ystävä toisille. Viimeisinä viikkoinaan hän seurasi televisiosta pojanpoikansa Leevi Lehtosen pärjäämistä Talent Suomi -kilpailussa. Keväällä 2019 tehdyssä haastattelussa Erkki Lehtonen muisteli elämäntaivaltaan pilkettä silmässä. Ylä-Partalan pojan lähtökohdat eivät olleet ruhtinaalliset, mutta ahkera elämäntapa ja avoin mieli palkitsivat hänet monipuolisesti. – Hakkasin pienenä varpaita kiviin, kun ei kenkiäkään ollut, hän kertoi elämänsä alkuvuosista. Alaikäisenä naimisiin Koulunkäynti tyssäsi Erkiltä Ylä-Partalan kansakouluun. – Olisi ollut pieni halu tulla yhteiskouluunkin, mutta matka oli pitkä eikä ollut rahaa hommata keskustasta kortteeria. Myöhemmin hän kävi Lahdessa puoli vuotta ammattikoulua. Sitten hänen isänsä sairastui ja kutsui pojan kotipellolle töihin. Siitä eteenpäin Erkki oli maanviljelijä. – Myöhemmin ostimme Alhojärveltä maatilan, ja sitä viljelimme puolisoni Ritvan kanssa aina vuoteen 1993. Ritvansa Erkki kihlasi armeija-aikana. Naimisiin he menivät 1958 eli siihen maailman aikaan alaikäisinä. – Sillä tempulla meistä tuli täysi-ikäisiä. Korvakuulolta soittamaan Ensimmäisen haitarinsa Erkki sai 5-vuotiaana. Hän näki lehdestä Suomen Soittimen mainoksia ja toivoi, että hänelläkin olisi oma soitin. Erkin isäkin soitti haitaria, mutta hän oli vienyt soittopelin sotarintamalle. – Kun isä tuli kotiin, eräänä aamuna haitari oli laitettu sängyn viereen tuolille. Ensin Erkki luuli, että hän näki unta. Kun hän heräsi uudelleen, soitin oli yhä samassa paikassa. Totta se oli. Haitari oli nyt hänen ja kolmirivisellään hän sitten opetteli soittamaan korvakuulolta. Samalla pelillä hän soitteli vielä ikämiehenä, vaikka myöhemmin oli mistä valita. Kaikkiaan hän hommasi elämänsä aikana kahdeksan harmonikkaa. Ensimmäiset keikat Erkki Lehtonen teki 7-vuotiaana, sota-ajan lopulla. – Silloin pidettiin salaa nurkkatansseja. Olin kuunnellut gramofonia ja sitä kautta osasin laulaa muutaman kappaleen. Isot pojat lohduttivat Erkkiä, että lyhytkin laulu riittää. Jos vaikka sen verran, että he ehtivät hakea tyttöjä tanssimaan - loppu hoituisi niin, että miehet viheltävät ja rallattavat kappaleet loppuun. Erkki ei ollut ujo eikä estoja ollut. Rippikoulussa kanttori Alestalo kehui pojan lauluääntä, mikä tuntui tietysti mukavalta. "En usko sananlaskuihin" Armeijan jälkeen keikkoja alkoi tulla ihan oikeasti. Kun Erkki oli Itä-Suomessa keikalla, tilaisuutta juontanut Auvo Nuotio sanoi, että nyt pitäisi olla taiteilijanimi. Erkki oli jo aiemmin tuumaillut, että Jämsän Äijä voisi olla sopiva. Niin tulisi Jämsä tunnetuksi muuallakin. – Sanoin hänelle, että olen sitten Jämsän Äijä. Siitä se alkoi. Kun uskovainen täti kuuli asiasta, hän toppuutteli Erkkiä vanhan sananlaskun vuoksi, koska sen mukaan äijä jää taivaasta. Erkki tuumasi, ettei hän sananlaskuihin usko. – Sanoin, että minusta tuntuu, että Jämsän Äijästä tulee pian tavaramerkki muillekin. Ja niin tulikin, esimerkiksi monet yritykset ottivat äijän nimeensä. Aluksi Erkki oli kovin nuori Jämsän Äijä. Tukkakin oli tumma. Hän käytti ensin naamaria tehdäkseen itsensä vanhan ukon näköiseksi, mutta se ei tuntunut luontevalta. Niin hän heitti naamarin pois. Hän puki itselleen harmaan peruukin ja tekoviikset. Päähän hän heitti hattureuhkan. – Esiintymisiä alkoi tulla Inarista etelään, vaikka en edes mainostanut itseäni. Ne olivat yhden miehen keikkoja. Yhtyettä minulla ei koskaan ollut. Keikkoja ja maanviljelyä Ruuhkavuodet olivat työteliäät. Keikkaa pukkasi ja kotona oli vaimon lisäksi kolme poikaa ja navettatyöt. – Eräänä yönä mietin tilannetta ja herätin Ritvan. Sanoin, että siirrytäänkö lehmien lypsystä porsastuotantoon. Niin he tekivät ja se kannatti. He saivat velat maksettua ja talon rakennettua. – Olimme asuneet navetan yläkertaan tehdyssä asunnossa 20 vuotta. Keikoilla aina vitsailin, että olen syntynyt Tyhmälässä ja asunut navetan parvessa melkein koko ikäni. Yleisöä nauratti. – Mutta vielä enemmän nauroivat ne, jotka tiesivät, että se on totta. Jämsän Äijänä Erkki mainosti aina kiertueillaan Jämsää. Läheskään kaikkialla ei edes tiedetty, missä semmoinenkin paikkakunta on. Erkin käynnin jälkeen se kyllä tiedettiin. – Eri puolilla maata lauloin ihmisille myös heidän maakuntalaulunsa. Siitä sain aina kiitosta. Luoja antoi sanat ja sävelet Jossain keikalla Erkki huomasi, että hän pystyi laulamaan improvisoiden. – Luoja antoi sanat päähän ja sävel tuli mukana. Musiikilla höystetystä tilannekomiikasta tulikin Äijän tavaramerkki. Jämsän Äijä teki stand up -komiikkaa ennen kuin siitä edes sillä nimellä puhuttiin. Tultiin vuoteen 1973, jolloin jämsäläiset päättivät kruunata Erkin ensimmäiseksi viralliseksi Jämsän Äijäksi. Se tapahtui äänestäen. – Äänestäminen maksoi markan, se oli avoin ja arpapalkintona oli huvilasauna. En minä edes itseäni äänestänyt, mutta ääniä tuli 777. Erkki osallistui hahmollaan erilaisiin kilpailuihin. Kerran hänet yllytettiin mukaan Nilsiän kuplettilaulukisaan. Kisan voitti Jaakko Teppo ja Erkki tuli toiseksi. – Tiesin kyllä jo etukäteen, että hän varmaan voittaa. Valoisa elämänasenne Kun vuodet kuluivat, Erkki Lehtosen terveys alkoi horjua. Sydänvaivat ja syöpä alkoivat syödä voimia, mutta hän selvisi valoisan elämänasenteen voimalla eteenpäin. Hänet nähtiin vielä pari kesää sitten juontamassa Jämsän Äijän markkinoiden perinteistä karhuhuutokauppaa. Viimeisinä vuosina keikkailu kuitenkin päättyi. Kunnallispolitiikkaankin häntä kyseltiin mukaan, mutta aikansa tunnetuin jämsäläinen kieltäytyi kunniasta. Sen sijaan hän teki ruohonjuuritason työtä potilasyhdistyksissä yhdessä puolisonsa kanssa. Käräjien lautamiehen pitkästä urasta hän sai herastuomarin arvonimen. Erkki Lehtosta jäivät kaipaamaan puoliso Ritva, lapset perheineen sekä laaja joukko ystäviä.