Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Virosta löytyy muutakin kuin Tallinna – Menneisyyttä on aina tarpeen tutkailla, silloin ymmärtää nykyistä aikaa paremmin

Historia on siitä kiintoisa ala, että se tarjoaa loputtomien pohdintojen ja spekulaatioiden maaperän. Voimme pohtia Jari Tervon tapaan mitä jos? Vaihtoehtojen pohdiskelu avaa uusia näkökulmia ja nostaa esiin asioita, joita ei muutoin olisi tullut ajatelleeksi. Menneisyyttä on aina tarpeen tutkailla, silloin ymmärtää nykyistä aikaa paremmin. Historiasta löytyy pohjaton esimerkkien tietopankki, mitä ei tulisi tehdä. Siitä huolimatta ihmiset ja ihmiskunta toistavat sukupolvesta toiseen samoja virheitään. Suomalaisia koskettavaan historian mitä jos -pohdintaan palaan kolumnin lopussa. Pidennetyn juhannuksen vietto Suomenlahden etelärannalla Narva-Joesuussa osoittautui kiinnostavaksi. Kiertelin ahkerasti niin Narvaa kuin sen ympäristöä. Tanskalaisten 1200-luvulla rakentama Narvan linna on ilman homeongelmia tukevasti pystyssä ja ammattitaidolla entisöity. Linnan saleissa monipuolinen kattaus historiaa esitellään suomalaisille opiksi myös modernein audiovisuaalisin laittein. Narvan sodassa runsaat 320 vuotta sitten suomalaissotilaat ihmettelivät laillani linnan muureja, tuolloin 17-vuotiaan Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n joukoissa. Varsinaisessa taistelussa miesvoimaltaan ylivoimaiset venäläiset lyötiin kerralla hiljaisiksi. Narva-joki jakaa myös linnan kahtia. Pääpuolisko kuuluu Virolle, toinen puolisko on itärannalla Venäjän Ivangorodissa. Nyt raja Virosta ja EU:sta Venäjälle on suljettu, eikä normaalisti vilkasta rajasiltaa pitkin kolistellut kuin muutama rekka. Suomenlahden tuntumassa lähes seitsemän kilometrin hiekkaranta on säilynyt vuosituhansia alueen vetonaulana. Narva-Joesuuhun on paettu Pietarista kuumuutta ja riennetty vapaa-ajan viettoon tsaarinajoista alkaen. Vanhimmat kylpylät ovat 1800-luvun lopulta. Narvasta runsaat 25 kilometriä länteen sijaitsevat Sinimäkien kukkulat. Niillä ratkaistiin, yllätys myös Suomen itsenäisyyden kohtalo. Heinäkuussa 1944, 76 vuotta sitten, saksalaisjoukot pysäyttivät Sinimäkien kukkuloilla verisissä taisteluissa puna-armeijan. Maailmansodan lopputulokseen taisteluilla ei ollut merkitystä, mutta Suomen ne pelastivat. Jos neuvostojoukot olisivat murtaneet saksalaisten Tanneberg-linjat Sinimäissä, venäläiset olisivat oitis koukanneet Suomenlahden yli suomalaisten selustaan Kotkaan ja Helsinkiin. Stalin halusi lannistaa Suomen ja patisti voimakkaasti puna-armeijaa hyökkäyksissä. Saksalaisjoukoissa taisteli muistomerkkien perusteella myös virolaisia, norjalaisia, tanskalaisia, hollantilaisia ja kroatialaisia. Heille kaikille kiitos Suomen itsenäisyydestä. K irjoittajan nuoruudessa Jämsässä paistoi aina aurinko