Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Eurovaalikone Podcast Kaupallinen yhteistyö

Lintujen kevätmuutto etenee ajallaan, mutta lintujen määrä on vähentynyt - Västäräkkejä ja pääskyjä näkyy yhä vähemmän

Hiljainen kevät. Näin summaa lintuharrastaja Juhani Heikka lintujen kevätmuuttoa. –  Lintujen määrän suhteen on ollut hiljaista, ei ehkä niinkään lajeittain katsottuna, Heikka kuvailee. – Esimerkiksi västäräkkejä on ollut vain vähän, vaikka kyseessä on aiemmin yleinen pihalintu, Heikka sanoo. Pieni takatalvi ja säät voivat vaikuttaa lintujen kevätmuuttoon satunnaisesti, mutta lintujen määrän vähentyminen on myös tutkittu asia. Birdlife Suomen uusimman arvion mukaan Suomen pesimälinnuista yksi on hävinnyt, 86 on todettu uhanalaiseksi ja 34 silmälläpidettäväksi. Erittäin uhanalaisiin lajeihin on jo luokiteltu monia tuttuja lintulajeja, kuten esimerkiksi hömötiainen, varpunen ja monet pääskyt, kuten tervapääsky ja räystäspääsky. –  Pääskyt ovat vähentyneet, kun maatalous on mennyt steriiliksi. Ei ole enää laitumia, missä pääskyille olisi pesäpaikkoja, Heikka kuvailee. Myös erilaiset peltolajit ovat vähentyneet, kun ojia on vähemmän. – Nykyisin monet omakotitalon pihat ovat pelkkää ruohoaavikkoa. Sellaisessa ei viihdy hyönteisetkään, mitä linnut käyttävät ravinnokseen, Heikka sanoo. Jos haluaa pihapiiriinsä lisää lintuja, pihassa pitäisi olla jotain luonnonvaraista, kuten pieniä pusikoita. Heikka harmittelee, että kaupungin ja seurakunnan omistamien puistoalueiden liian tiukassa pusikoiden trimmauksessa menetetään helposti lintujen pesintäpaikkoja. – Ymmärrän, että pusikoiden siivouksella tarkoitetaan hyvää, mutta lintujen kannalta olisi hyvä, jos kaupungissa olisi niille pesintäpaikkoja, Heikka sanoo. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen määrään. Esimerkiksi kirjosieppo on ilmastonmuutoksen häviäjä. Kirjosieppo palaa yleensä samaan pesään pesimään. Kun kevät on aikaistunut muutamalla viikolla, talitiaiset tai sinitiaiset ovatkin jo saattaneet vallata kirjosiepon pesän, ja kirjosieppo jää kodittomaksi. Tämän vuoksi esimerkiksi Heikka itse jemmaa kirjosiepon pesiä omissa varastoissaan aina toukokuun alkupuolelle asti, jolloin kirjosiepot saapuvat. Luontotorni-illoissa pääsee alkuun Suomen luonnonsuojeluliitto Jämsän seutu ry järjestää keväällä kolme luontotorni-iltaa, joissa Juhani Heikka yhdessä Jere Jokisen kanssa opastaa lintujen bongauksessa. Lintubongauksen aloittaminen ei vaadi isoja panostuksia. Yksinkertaisimmillaan lintuharrastuksen voi aloittaa esimerkiksi omalta lintulaudalta. Heikan mukaan jonkinlaiset kiikarit on hyvä olla, mutta halvimmilla malleilla pääsee jo pitkälle. Perinteistä lintuopaskirjaakaan ei välttämättä tarvitse, sillä verkossa on sivustoja, joilla voi tunnistaa lintuja kuvien ja äänien perusteella. Juhani Heikan lintuharrastus alkoi oppikouluaikojen luontokerhosta. Nykyisin hän kuvailee olevansa ”tuuribongari”: lintuja bongataan silloin kun huvittaa ja on aikaa. Eniten Heikka tarkkailee lintuja omassa pihapiirissä askareiden lomasta. Heikka on bongannut pihapiiristään yli 130 lajia niiden 21 vuoden aikana, kun perhe on talossa asunut. Viime aikojen erikoisimman bongauksen Heikka teki, kun hän pyöräretkellään bongasi Rekolankoskesta virtavästäräkkipariskunnan. Virtavästäräkkikin kuuluu uhanalaisluokitukseltaan vaarantuneisiin lajeihin. Linnun näkeminen voi olla iso elämys Lintubongaus on vain yksi lintuharrastuksen muoto. Lintujen laskennassa lasketaan kaikki linnut joko tietyn matkan varrelta tai tietyltä alueelta. Kun laskenta toteutetaan monena vuonna, saadaan faktaa siitä, onko jokin laji lisääntymässä tai vähenemässä. Lintujen rengaistus on puolestaan luvanvaraista toimintaa. Rengastuksella saadaan tietoa poikasten määrästä. Laskennat ja rengastus ovat harrastuksen alalajeja, jotka vaativat jo hyvää lintujen tuntemusta. Monesti julkisuudessa ovat esillä kovimmat lintubongarit, jotka lähtevät bongaamaan harvinaista lintua vaikka Helsingistä Utsjoelle. He ovat kuitenkin vain pieni vähemmistö lintubongareista. Esimerkiksi Heikalle lintuharrastuksessa tärkeintä ei ole bongattujen lajien keräily. –  Saatan käydä samalla lintuja katsomassa kun käyn fillarilla Jämsässä asioilla. Otan vähän evästä mukaan ja poikkean Kääpälän tai Alhojärven pelloilla. Siinä tulee samalla kuntoiltua, Heikka kuvailee. Heikka kannustaa lähtemään koko perheellä retkelle paikallisille lintutorneille. Hänen mukaansa kokeneemmilta lintuharrastajilta voi aina kysyä neuvoa. Lintutorneilla ei ole erityistä etikettiä, mitä pitäisi noudattaa. – Normaali retkeilijän etiketti riittää: ei riehuta, ja viedään omat roskat pois, Heikka sanoo. Toki mitä hiljempaa on lintutornilla ollaan, sitä enemmän on mahdollista nähdä lintuja. Hän itse pitää tärkeänä sitä, että lapset pääsevät näkemään lintuja. –  Perheen vieminen lintutornille on lähimatkailua parhaimmillaan, Heikka kannustaa. Hän itse haluaa levittää lintuharrastuksen iloa eteenpäin. Jos joku tulee ihmettelemään hänen lintubongaustaan, kysyy hän monesti, haluaako tämä kurkistaa kaukoputkeen. Sitten hän etsii tähtäimeen linnun, ja antaa ihmettelijän kurkistaa. –  Kukaan ei ole toistaiseksi kieltäytynyt kurkistamasta. Se on monelle elämys, kun näkee linnun ensimmäistä kertaa kaukoputkella niin läheltä, Heikka kuvailee. Suomen luonnonsuojeluliitto Jämsän seutu ry järjestää keväällä kolme luontotorni-iltaa, joissa Juhani Heikka yhdessä Jere Jokisen kanssa opastaa lintujen bongauksessa. Illat järjestetään Kaipolan Lokalahden lintutornilla 24. huhtikuuta, Juokslahden lintutornilla 8. toukokuuta ja Alhojärven lintutornilla 15. toukokuuta kello 17-19. lintukuva.fi Lintujen tunnistussivusto, jossa voi katsoa lintujen kuvia ja kuunnella lintujen ääniä. tiira.fi Sivusto, jolle voi joko merkitä oman lintuhavaintonsa tai seurata muiden tekemiä havaintoja. Birdlife.fi Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, josta löytyy monenlaista lintutietoa. Eurobirdportal Sivulla pystyy seuraamaan Euroopan laajuisesti, miten lintujen kevätmuutto etenee.