Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Kuhmoisissa kasvanut toimitusjohtaja oppi jo nuorena, ettei raha tule tekemättä seinästä – Lahnalahden luotsaama yritys antaa asiakkaidensa maksuja anteeksi koronan takia ja menettää yli 100 000 euron tulot

Kun merkittävä osa suomalaisista siirtyi maaliskuussa pikahälytyksellä etätöihin, tamperelaisen Decens oy:n etätuen linjat alkoivat käydä kuumina. Moni työntekijä ei ollut välttämättä koskaan aiemmin työskennellyt etänä ja tarvitsi it-tuen apua, jotta laitteet ja yhteydet lähtivät toimimaan. Tilanteen vakavuus ei tullut Decensin toimitusjohtajalle Jarno Lahnalahdelle yllätyksenä. Vain hieman yli kuukautta aiemmin Lahnalahti kiersi vielä Italiassa seuraamassa poikansa karting-kilpailuja. – Sinä päivänä, kun viimeisen kerran tulimme takaisin Suomeen, lentoja alettiin perua ja ulkoliikkumiskieltoja asettaa. Silloin aloin miettiä, kuinka tämä voi vaikuttaa yritykseemme, Lahnalahti sanoo. – Ensimmäisinä viikkoina etätukemme käyttöaste tuplaantui. Etäkäyttöliikenne asiakkaidemme palvelimilla lisääntyi moninkertaisesti, mutta olimme onneksi ennakoineet vielä pahempaa ja lisänneet tarpeeksi kapasiteettia. Koska Decensin asiakkaina on myös terveydenhuollon toimijoita, yrityksen on pitänyt kiinnittää erityistä huomiota siihen, kuinka asiakkaiden tiloissa työskentelevät työntekijät saadaan suojattua tartunnoilta. – Ei meillä ole ennen ollut desinfiointipulloja ja hengityssuojaimia asentajan taskussa. On tiloja, jonne esimerkiksi potilaan omaisetkaan eivät pääse, mutta meidän työntekijöidemme on mentävä tekemään korjausta tai asennusta. Rekrytoinnit jatkuvat Koronakriisi ei ole estänyt Decensiä rekrytoimasta tai perustamasta uutta toimipistettä Turkuun. Korona-aikana on palkattu jo kymmenkunta uutta työntekijää, ja Lahnalahden mukaan ainakin toiset kymmenen vielä tarvitaan. – Tilanne ei näytä meidän osaltamme hidastuvan, niin olemme jatkaneet rekrytointeja. Kun löydämme hyviä tekijöitä, voimme tarvittaessa avata toimipisteitä uusillekin paikkakunnille. Lahnalahden mukaan työmarkkinoilla on yt-neuvottelujen ja lomautusten vuoksi liikkunut poikkeuksellisen paljon sellaisia osaajia, jotka eivät tavallisessa tilanteessa olisi olleet vapailla markkinoilla. – Ennen koronaa it-alan rekrytointilanne oli nähdäkseni jo hieman ylikuumentunut. Palkkapyynnöt eivät olleet linjassa suhteessa osaamiseen. Nyt tilanne on vähän rauhoittunut, ja olemme saaneet palkattua hyviä tekijöitä. Lapsuus Harjunsalmella jättänyt jäljen Poikkeustilanteesta huolimatta Decens on Lahnalahden mukaan tavoitteiden mukaisessa kasvuvauhdissa. Tälle vuodelle yritys hakee 10–15 prosentin kasvua. – Se riski on tietysti olemassa, että korona-aika pitenee ja että asiakkaamme joutuvat vaikeuksien vuoksi vähentämään kulut minimiin. Decens on pyrkinyt auttamaan suurimmassa hädässä olevia asiakkaitaan antamalla puolet palvelumaksuista anteeksi koronatilanteen ajaksi. Lahnalahden mukaan kyse on yli 100 000 euron tulojen menetyksistä. – Toki se tuo meille kuluja, mutta olemme miettineet, että meillä on nyt siihen mahdollisuus. Asiakas on vastaavasti mielellään sitoutunut pidemmäksi sopimusajaksi, kun olemme auttaneet heitä hädän hetkellä. Asiakkaiden auttamisen lisäksi Lahnalahti on jo yrityksen alkuajoista lähtien tukenut useita urheilijoita, seuroja ja muita hyväntekeväisyyskohteita. Kuhmoisissa peruskoulunsa käynyt ja lapsuutensa pienellä maatilalla Harjunsalmella viettänyt mies kertoo kasvuympäristön vaikuttaneen vahvasti siihen, millainen hänestä on tullut. – Sillä on suuri merkitys, että olen sieltä lähtöisin. Mikään ei tullut ilmaiseksi. Isäni piti tilamme yhteydessä autokorjaamoa. Sen konkurssi tuli pienenä poikana koettua. Olen jo nuorena tullut tietoiseksi siitä, että raha ei tule tekemättä seinästä, mies kertoo. Lahnalahti uskoo, että hänen mummonsa toiminnalla on myös ollut vaikutusta miehen auttamisenhaluun. – Mummoni piti tilalla Mannerheimin lastensuojeluliiton kesälapsia, ja näin kuinka tärkeää lapsille oli päästä turvalliseen ympäristöön kesäksi. Ehkä sillä on ollut vaikutusta omaan auttamishaluuni ja toisten huomioon ottamiseen. Decens on muun muassa lahjoittanut Etelä-Pirkanmaan kunnille ja Sastamalan alueelle yhteensä 60 kannettavaa tietokonetta jaettavaksi niitä tarvitseville sekä tukenut vähävaraisten lapsiperheiden ruoka- ja harrastusvälinehankintoja. Lisäksi yritys on osallistunut Tampereen uudenvuoden ilotulituksen järjestämiseen. Korona-aikana yritys on yrittänyt keksiä viikoittain erilaisia apukampanjoita. Uusimpana ideana Lahnalahti kertoo, että Decensin tukemat urheilijat saavat jokainen päättää itselleen tärkeän kohteen ja tehdä sille 300 euron lahjoituksen yrityksen rahoista. – Jos meillä menee hyvin, niin urheilussa ja hyväntekeväisyystyössä mukana olo on tapa osoittaa yhteiskuntavastuuta. Ei sille voi laskea arvoa, tai että se tuottaisi jotain takaisin. Teen sponsorointia siksi, että urheilijat menestyisivät ja saisivat mahdollisuuksia toteuttaa unelmiaan. En ole koskaan halunnut edes katsoa, kuinka paljon rahaa olemme laittaneet hyväntekeväisyyteen. Yrittäjyys vei mukanaan 2000-luvun puolivälissä Lahnalahti jätti varman työpaikan isossa firmassa perustaakseen oman yrityksen. Kun kaksi vuotta myöhemmin yritys yhdistettiin emoyhtiöön, Lahnalahti oli ehtinyt kasvattaa liikevaihdon kuuteen miljoonaan ja henkilöstön 30 työntekijään. Lahnalahdelle tarjottiin johtavaa asemaa emoyhtiössä, mutta hän kieltäytyi, koska ei tuntenut motivaatiota tehtävään. – Yrittäjyydestä jäi sellainen tunne, että minulla olisi vielä jotain annettavaa. Sen sijaan, että olisin yrityskaaviossa jonkun pelinappulana. Halusin näyttää, että pystyn vielä vähän enempään, kuin mihin aiemmassa yrityksessä pääsimme kahdessa vuodessa. Kun kilpailukielto päättyi helmikuussa 2008, jo heti maaliskuun alussa Lahnalahti pisti Decens oy:n pystyyn. Hyvin kasvanut liiketoiminta törmäsi seinään vuoden 2013 loppupuolella, kun talousnotkahdus veti asiakkaiden rahahanat jäihin. Liikevaihto jäi odotuksista ja tulos kääntyi pakkaselle, mikä tarkoitti yt-neuvotteluja ja toimipisteiden sulkemisia. Seuraavana vuonna yritys pääsi kuitenkin takaisin plussalle ja on pysynyt kasvukäyrällä siitä lähtien. Decens selvisi kriisistä siirtämällä toiminnan painotusta laitteiden kertakaupasta kuukausihinnoitelluksi palveluliiketoiminnaksi. Nyt yritys kilpailee samoista projekteista it-jättien Elisan, Fujitsun ja Telian kanssa. Suomesta suomalaisille Yritystoiminnassa Lahnalahden ohjenuorana on ollut, että palvelut tuotetaan Suomessa ja suomalaisille. Se erottaa Decensin monesta kilpailijasta, jotka on myyty suurten kansainvälisten konsernien omistukseen. Lahnalahdellekin ostotarjouksia on tehty, mutta vastaus on ollut aina tyly. – Olen laittanut tähän paljon ja saanut hyviä ihmisiä ympärille. Olen luvannut heillekin, että katsotaan, mihin asti suomalaisin voimin pystytään nousemaan. En osaa excel-johtamista. Teen päätökset hyvin nopeasti monessakin asiassa, ja jos on hyvät perusteet, niin lähdetään kokeilemaan. Lahnalahti haluaa pitää organisaation matalana, vaikka sadan työntekijän rajan lähestyessä kaikki eivät enää voikaan olla hänen suoria alaisiaan. – Juuri eräs työntekijämme kertoi kieltäytyneensä toisesta työtarjouksesta, vaikka hän olisi saanut siellä 1 000 euroa enemmän palkkaa. Hänelle oli tärkeämpää, että täällä Decensillä hän ei ole pelkkä nimi excelissä.