Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Jämsän äijä tunnetaan ympäri Suomea

Jäi kun Jämsän äijä taivaasta, kuuluu vanha sanonta. Toisen sanonnan mukaan Jämsän äijä jäi junasta, kolmannen mukaan laivasta. Jämsän paikallishistorian asiantuntija Hannu Ahlstedtin mukaan kansanperinteessä on monia eri paikkakuntiin liittyviä hahmoja, kuten Imatran Inkeri tai Muhoksen Mimmi. Jämsän äijä eroaa kuitenkin joukosta, sillä Jämsän äijän maine on muita kumppaneitaan selkeästi vanhempi ja laajimmalle levinnyt. Sen juuret vievät aina 1800-luvulle. Mutta kuka oli tämä Jämsän Äijä? Varmaa tietoa ei ole kenelläkään, mutta Ahlstedt pitää todennäköisimpänä vaihtoehtona Jämsän äijän esikuvaksi aikansa mahtimiestä Severus Konkola vanhempaa (1832–1898). Konkola oli liikemies ja laivanvarustaja, joka omisti muun muassa Vitikkalan ja Konkolan talot. Ahlstedtin mukaan Konkola pukeutui vaatimattomasti, mutta oli hyvällä älyllä varustettu. Hän loi suuren omaisuuden tyhjästä. Ahlstedt arvelee, että Konkola erottui muiden kiertävien liikemiesten joukosta hieman maalaisen ulkomuotonsa vuoksi ja on siksi saattanut jäädä aikalaisten mieleen. Mutta mistä Konkola sitten jäi? Ahlstedtilla ei ole tietoa siitä, että Jämsän äijä olisi jäänyt sen kummemmin taivaasta kuin mistään muualtakaan. – Uskoisin että sanonnassa viitataan enemmän hämäläiseen hitauteen, Ahlstedt sanoo. Hieman yllättäen Jämsän äijä ei kuitenkaan ollut kotoisin Jämsästä, vaan Laukaasta. Jämsään Konkola muutti vasta aikuisena ostettuaan Konkolan talon. Hän otti nimensäkin talon nimestä - alkuperäiseltä nimeltään hän oli Halinen. Yritteliäisyys näkyi Konkolassa jo lapsena. Ahlstedtin mukaan lapsena lampaita paimentaessaan Konkola oli tehnyt pyydyksiä, joilla hän pyydysti pieniä turkiseläimiä ja myi näitä eteenpäin. Jämsän äijä -tarina sai nostetta, kun vuodesta 1973 on valittu virallinen vuoden Jämsän äijä. Jämsän äijän valinta oli aluksi osa Työväen Sivistysliiton Jämsän osaston järjestämää kulttuuriviikkoa. Ensimmäisessä äänestyksessä äänet olivat arpalipukkeita, jotka maksoivat yhden markan kappale. Arvoilla osallistuttiin hirsimökin arvontaan. Äänestys oli avoin, eli jokainen sai esittää omaa ehdokastaan. Ensimmäiseksi äijäksi valittiin Erkki Lehtonen , jota on sittemmin kutsuttu äijien äijäksi. Hän on vuosikymmenten ajan esiintynyt Jämsän äijänä erilaisissa tilaisuuksissa. Vuodesta 1989 Jämsän äijät on valittu entisten äijien esittämien ehdokkaiden joukosta. Sittemmin äijä on julistettu aina Jämsän äijän markkinoiden yhteydessä. Vuodesta 1981 alkaen äijän rinnalle on valittu myös Jämsän ämmä. Vuonna 2011 Jämsän äijäksi valitun Klaus Tiiton mukaan äijävalinnoissa on pyritty huomiomaan esimerkiksi se, että ehdokkaita olisi laajasti koko Jämsän alueelta, eri kyläkunnilta ja eri aloilta. Edellisvuonna eniten ääniä saaneet äijät jatkaa ehdolle seuraavalle vuodelle. Lisäksi valitut äijät miettivät uusia äijäkandidaatteja. Jämsän äijän titteliin kuuluu pieniä edustustehtäviä, kuten seuraavan vuoden Jämsän äijän markkinoiden virallinen avaaminen. Klaus Tiitto muistelee itse edustaneensa äijänä yhdistysten kokouksissa ja lauluilloissa. Joskus äijä on ollut mukana uuden vuoden avauksessa. Myös Jämsänkoskella valitaan vuosittain vuoden markkinaemäntä. Tämänkin valinnan tausta menee 1970-luvulle, muistelee Jämsänkosken yrittäjien pitkäaikainen aktiivi Jarmo Lahtinen . Päätöksen tekee yrittäjien hallitus. – Tavoitteena oli palkita paikallisia yrittäjiä tai jotenkin muutoin yrittäjyyden hyväksi toimineita henkilöitä, Lahtinen kertoo. Längelmäellä puolestaan on valittu vuoden Pellavatyttö, joka edustaa paikallisissa tapahtumissa. Vuoden 2018 Jämsän ämmä ja äijä ovat Marjatta Virtanen ja Markku Vehkala. Vuoden Jämsän äijä on valittu vuodesta 1973 ja Vuoden Jämsän ämmä vuodesta 1981.