Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Kesäinen saunominen nostaa alastomuuden keskusteluun vuosittain – Erikoispsykologin mukaan niin tutun kuin vieraan näkeminen alasti voi hämmentää lasta: ”Yksi olennainen asia kuitenkin ratkaisee”

Alasti saunominen ja uiminen ovat varmasti suurimmalle osalle suomalaisista syvälle juurtunut kesäperinne. Jos näin ei ole toiminut itse, on todennäköisesti todistanut oman mökkinaapurinsa pulahtamista veteen ilman rihman kiertämää. Mutta kuinka alasti saunominen ja uiminen tulisi toteuttaa, jotta niin aikuisilla kuin lapsilla olisi mukava olla? Entä mitä alasti saunovien ja uivien olisi hyvä ottaa huomioon, jotta ei aiheuta hämmennystä erityisesti lapsille ja nuorille? Kysyimme asiaa Psykologiliiton puheenjohtajalta, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologilta Annarilla Ahtolalta . Ahtola toteaa, että kun puhutaan alastomuudesta, ydinasia on se, kuinka asiat keneenkin vaikuttavat. Tämä riippuu monesta tekijästä, kuten taustalla vaikuttavista kokemuksesta ja persoonasta sekä siitä, kuinka alastomuuden ja läheisyyden kokee. – Osa jo hyvin pienistäkin lapsista saattaa olla hyvinkin tarkkoja siitä, että haluavat vaihtaa vaatteet suojassa, kun taas toiset ei ole niin nuukia alastomuuden suhteen. Ihmiset ovat erilaisia. Keskimäärin on kuitenkin niin, että kun lapsi tulee murrosikään ja oma keho alkaa muuttua, alastomuus saattaa olla hämmentävää. Ahtola sanoo, että tällöin myös omat perheenjäsenet alkavat näyttäytyä erilaisessa valossa, ja jo murrosiän hyvin varhaisessa vaiheessa monikin alkaa vetää rajaa, ja haluaa suojata omaa muuttuvaa kehoaan nähdyksi tulemiselta. – Tällöin myös aikuisen näkeminen alasti voi muuttua hämmentäväksi ja oudoksi, samalla, kun se voi kiinnostaa. Tämä koskee myös samaa sukupuolta olevia, myös omaa äitiä ja isää. Yksi olennainen asia Ahtola kertoo, että on varmasti perheitä, joissa tavanomaista saunomista voidaan jatkaa pitkäänkin. Yksi asia on hänestä kuitenkin oleellista. – Se, tuntuuko se kaikista ok:lta, on olennaista. Nuoren näkökulmasta myös se, että asian saa itse ratkaista, eikä siihen liity painostamista tunnetta ja fiilis on vapautunut, ovat tärkeitä. Hyvä on muistaa, että nämä tilanteet voivat olla hämmentäviä vanhemmillekin. Ahtola muistuttaa, että ennen kaikkea tärkeää on avoin tunneyhteys lapseen sekä se, että on perillä siitä kuinka lapsi tai nuori asioita kokee. – Keskustelu on arvokasta siitäkin huolimatta, että lapsi ei siihen mitään kommentoisikaan. Ja vaikka keskustelua ei lapsen kanssa syntyisikään, antaa se viestin, että näistä voi puhua. Jos ei puhuta, tulee herkästi mielikuva, että tämä on jotain todella outoa. Kaikkea ei tarvitse muuttaa Ahtola toteaa, että siitä huolimatta, että nuoruusiässä tulee kohta, jossa naapurin alastoman takapuolen näkeminen tuntuu hankalalta, ei kaikkea tarvitse välttämättä muuttaa. – Lähtökohta on se, että maailmassa on aika paljon asioita, joista tulee epämukava olo niin lapselle kuin aikuisellekin. Silloin täytyy miettiä, että onko se asia, joka minun täytyy miettiä, vai edellytetäänkö muutosta muiden käytöksessä. Jos ja kun murrosikäinen hämmentyy tällaisesta tilanteesta, voi se myös liittyä enemmän hänen kehitykseensä kuin siihen, että kaikkea pitäisi muuttaa. Ahtola toteaa, että jos saunasta mennään tavalliseen tapaan uimaan ja liikutaan ripeästi, on se lähtökohtaisesti suomalaista saunakulttuuria. Mutta mikäli joku alkaa esimerkiksi varta vasten esitellä alastonta kehoaan rajanaapurille, se ei sitä enää ole ja silloin voidaan jo kysyä, missä menee seksuaalisen häirinnän raja, vaikka tulkinnanvaraa löytyisikin. Kulttuuri muuttuu Ahtola näkee, että suomalainen saunakulttuuri on hiljalleen muuttumassa alasti olemisesta uimapukukulttuurin suuntaan, jota näkee jo paljon. Ahtola näkee tilanteessa ristiriitaisuuden, sillä ennen alasti saunominen oli luontevaa, eikä sitä sen myötä ihmetelty. – Amerikkalainen kulttuuri valtaa meitä, ja esimerkiksi siellä alastomuuteen suhtautuminen on kaikkea muuta kuin vapautunutta, ja alastomuudesta ollaan hyvin tarkkoja. Ahtola kertoo, että Amerikassa ylipäätänsä jo pelkästään koskettaminen alkaa olla vaaravyöhykkeessä, koska pelätään seksuaalista hyväksikäyttöä. – Mutta kuten kaikissa asioissa, jos aletaan pelätä liikaa, vie se paljon hyvää ja luontevaa pois. Myöskään tähän suuntaan en toivoisi kulttuurimme muuttuvan. ”Alastomuus ei ole enää luonnollista” Alasti saunomisen kulttuurin muutos on näkynyt jo vuosien ajan myös Jämsän Saunakylässä. Suomen Saunakulttuuri ry:n puheenjohtaja Saija Silén kertoo, että niin kauan, kun Saunakylä on sijainnut Jämsässä, löylyä on heitetty uimapuvut päällä. Saunakulttuurin muutos näkyy hänen mukaansa kuitenkin siinä, että palautetta ei enää juurikaan tule siitä, miksi uimapuvut päällä pitää saunoa. Tämä kertoo hänen mukaansa siitä, että saunojien keskuudessa on ymmärretty, miksi uimapukuja käytetään yleisessä sekasaunassa. – Aina on toki saunaharrastajia, jotka ajattelevat, että alasti on ainoa oikea tapa sauna, eikä kiristävä uimapuku päällä voi siitä nauttia. Tänä päivänä lähes kaikki kuitenkin ymmärtävät hyvin, miksi olemme tähän päätyneet: alasti saunominen ei ole kaikille luontevaa. Silén muistuttaa, että sauna ei ole koskaan sen historiassa ollut seksuaalinen paikka, ja vuosisatojen ajan saunaan on menty talon väen keskuudessa naiset ja miehet sekaisin. Tilanne on kuitenkin hänen mukaansa vuosien saatossa muuttunut. Saunakansa kansainvälistyy Silén kertoo, että, kun puhutaan suomalaisesta saunakansasta, monelle tule herkästi mielikuva, että kovimmat saunojat ovat noin viisikymppisiä miehiä. Kuitenkin ainakin Saunakylän ikivanhojen saunojen lauteilla istuukin usein lapsiperheitä tai kolmekymppisiä pariskuntia. – Lapsiperheitä on käynyt meillä aina paljon, mutta viimeisen kahden vuoden aikana lapsiperheiden määrä on kasvanut siten, että saunavuoron kävijöistä noin puolet on lapsiperheitä. Myös nuoria käy, mutta teini-ikäisiä ei juurikaan. Voikin sanoa, että tämä 14–20-vuotiaiden ryhmä puuttuu meiltä lähes kokonaan. Toinen kasvava kävijäkunta ovat Suomessa asuvat ulkomaalaiset sekä Suomeen matkustavat. Silénin mukaan meininki saunan lauteilla kansainvälistyy kiivasta vauhtia ja esimerkiksi viime viikonloppuna savusaunoja kävi ihmettelemässä Suomeen kotiutunut japanilainen, australialainen ja yhdysvaltalainen saunoja sekä ranskalaisia vieraita. Vaikka Saunakylän yleisissä sekasaunavuoroissa uimapukupakko onkin, Silén pitää tärkeänä, että myös perinteinen saunakulttuuri säilyy Suomessa edelleen. – Mielestäni yksityisissä saunoissa ja perheen kesken saunoessa alastomuus tulee olla osa saunakokemusta. Toki on harmillista, että erityisesti järven rannoilla ja tiiviisti rakennetuilla alueilla tästä saunomisen elämyksestä joutuvat kärsimään joskus myös naapurit. Silén muistuttaa että saunomiseen Suomessa on kuulunut myös muiden huomioon otto. Se on hyvä pitää muistissa, vaikka on etuoikeus, että meillä monella on oma paikka, jossa on mahdollisuus saunoa kaikessa rauhassa.